Kysymys: Mitä kohdan 1 sairauspoissaolojen rekisteröintijärjestelmällä käytännössä tarkoitetaan? Tarkoitetaanko tällä sovellusta, joka mahdollistaa sairauspoissaolotietojen ylläpidon, seurannan ja raportoinnin?
Tarkoitetaan sovellusta, jossa sairauspoissaolot voidaan rekisteröidä ja sisältää käyttöliittymät työterveyshuoltoon ja esimiehille. Jos poissaolomerkintöjä voi tehdä sekä esimiehet että tth, saa siitä lisäpisteitä.
Kysymys: Mitä kohdassa 1 mainitulla 100 % kattavuudella tarkoitetaan?
Nykyisin työterveyshuollon tekemät raportit kattavat vain noin 50 % kaikista poissaoloista, kun esimiesten luvalla henkilö voi olla poissa 1-2 päivää. Tarkoitus on saada 100 % kattavuus raportointiin.
Kysymys: Mitä kohdan 1 liittymällä palkanlaskentaan tarkoitetaan? Tarkoitetaanko tällä järjestelmäintegraatiota ja tietojen siirtymistä järjestelmien välillä, vai jotain muuta?
Nykyisin poissaoloilmoitukset kirjoitetaan lomakkeelle, josta tiedot syötetään palkanlaskentaan. Tavoitetaso ei ole korkeammalla, kunhan järjestelmästä saadaan raportit / tulosteet, josta tiedot voidaan syöttää palkanlaskentaan.
Kysymys: Mitä kohdan 2 sairauspoissaolojen kustannusten (KELA I ja KELA II) optimoinnilla konkreettisesti tarkoitetaan?
Kustannusten optimoinnilla tarkoitetaan kustannustehokasta hoidon porrastusta. Käyttäjäasiakkaat saattavat haluta lääkärin vastaanotolle, kun käynti hoitajalla saattaisi riittää. Tarjoaja voi arvioida omien referenssikohteidensa perusteella, onko tässä mielessä resurssien käyttö optimaalista.
Kysymys: Tuleeko kohdan 3 referenssikohteet ymmärtää niin, että tarjoajan tulee esittää referenssikohteita, joissa on sovellettu kohdassa 2 esitettyjä toimenpiteitä sekä näistä saadut tulokset ko. referenssikohteissa? Mitä kohdassa tarkoitetaan ”kunnalliset kohteet 10 kpl” sekä ”kohteiden lukumäärä 10 kpl”?
Jos kohdassa 2 esitettyjä toimenpiteitä on tehty 10 kunnallisessa kohteessa saa maksimipisteet.
Jos kohdassa 2 esitettyjä toimenpiteitä on tehty joko 10 kpl kunnallisessa tai muussa kohteessa saa maksimipisteet. Maksimipistemäärä on 2 p, ei 3 p, kuten tarjouspyynnössä lukee.
Liite 1B kohta 7 raportointi.
”Työnantajan pyynnöstä yksikkökohtainen terveystarkastusraportti.”
Kysymys: Mitä tämän tulee pitää sisällään?
Kohdan 7 raportoinnissa voidaan porautua halutulle organisaatiotasolle.
Liite 1B.
Kysymys: Tuleeko laboratorionäytteenoton olla avoinna joka arkipäivä Pännäisissä vai voiko olla vuoropäivin Uusikaarlepyyssä ja Pännäisissä?
Ostettaessa KELA I –palvelua, laboratorioaika tulee saada 5 päivän kuluessa. KELA II-palvelua ostettaessa näytteenotto pitää olla päivittäin vähintään klo 8-9 Pännäisissä tai Pietarsaaressa. Nykyinen laboratoriopalvelu on Malmin terveyskeskuksessa. Muutetaan lomakkeelle.
Liite 1B.
”Tarjoajalla on työterveyshuoltopalveluiden osalta laatukäsikirja 1.1.2018 mennessä.”
Kysymys: Miksi vaatimuksena ei ole, että tarjoajalla on oltava laatukäsikirja palvelutuotannon alkaessa 1.8.2017 mennessä?
Tällä helpotetaan aloittavien yritysten asemaa.
Liite 1B
”Tarjoaja järjestää työterveyshoitajan ilman ajanvarausta toimivan puhelinvastaanoton arkipäivisin klo 8-9”
Kysymys: Laskutetaanko tätä koskien työterveyshoitajan tuntihinta vai saapuneiden puheluiden mukaan kappaleperusteisesti?
Laskutetaan saapuneiden puheluiden mukaan kappaleperusteisesti. Jos puheluita ei tule, niin työterveyshoitaja voi tehdä muita tehtäviä.
Liite 3 hinnat kohta Kuvantamisen veloitukset
Työterveyslääkäri (rtg).
Työterveyslääkäri (erik-rtg).
Työterveyslääkäri (UÄ).
Kysymys: Miten ko. kohdat tulisi tulkita?
Tarkoittaa kuvantamista ja erikoislääkärin lausuntoa. Työterveyslääkäri tässä kohtaa on väärin. Muutetaan lomakkeelle.
Vastaanotolle pääsy ja puhelintavoitettavuus.
Kysymys: Kuinka näitä seurataan?
Tarjoajalla tulee olla menetelmä seurata kyseisiä asioita.
Korjatut lomakkeet 1B ja 3 löytyvät osoitteesta
www.pedersore.fi