Lapin keskussairaalan sekä Lapin hyvinvointialueen muiden Rovaniemen alueen kohteiden vartiointi- ja turvallisuuspalvelut

Lyhyt kuvaus

Lapin hyvinvointialue hankkii Lapin keskussairaalan sekä muiden omistuksessaan tai hallinnassaan olevien Lapin hyvinvointialueen Rovaniemen kohteiden vartiointi- ja turvallisuuspalveluita. Hankittavat palvelut on kohteesta riippuen paikallis-, tilaus-, piiri-, tai hälytysvartiointia tai vaihtoehtoisesti näiden vartiointipalveluiden yhdistelmiä sekä eräitä muita palveluita. Vartiointikohteet sekä niihin hankittavat palvelut ovat ilmaistu yksityiskohtaisemmin tarjouspyyntöasiakirjoista.

Palveluntuottajaksi valitaan tässä tarjouspyynnössä päätöksenteon perusteet-kohdassa ilmaistujen kriteerien mukaisesti yksi tarjoaja. Osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä.

Lapin hyvinvointialue hankkii vartiointi- ja turvallisuuspalveluita omien tarpeidensa mukaisesti. Solmittava hankintasopimus ei sisällä määräostovelvoitetta.

Sopimuskauden pituus on 24 kuukautta ja siihen sisältyy mahdollisuus yhteen (1) 12 kuukauden mittaiseen optiosopimuskauteen. Hankintasopimus tulee voimaan ja palvelutuotanto aloitetaan 1.9.2026 alkaen.

Kohteet ja niihin hankittavat palvelut, työn suorittajia ja tarjoajaa koskevat vaatimukset, kilpailutuksen mukaisen hankintapäätöksen tekemistä koskevat perusteet sekä solmittavan hankintasopimuksen toteutuksen kannalta muut oleelliset seikat ovat ilmaistu tarkemmin tässä tarjouspyynnössä sekä sen liitteissä.

Lisätietoja

Valitun palveluntuottajan työn suorittajaa (vartijaa) koskevat tehtävät sekä kilpailutettavien vartiointipalveluiden tarkemmat kuvaukset ilmenevät tarjouspyynnön liitteestä 2 "Palvelukuvaus".

Tilaajan tämänhetkiset vartiointikohteet eri paikkakunnilla/alueilla sekä eri vartiointimuodot kohteissa ilmenevät tarjouspyynnön liitteestä 3 "Vartiointikohteet ja palvelumuodot kohteessa".

Hankittavien eri palveluiden volyymiarviot ilmenevät tarjouspyynnön liitteestä 1 "Hintaliite".

Menettelyn tärkeimmät piirteet

Hankinta toteutetaan avoimella menettelyllä. Hankinta on hankintalain 107 §:ssä tarkoitettu muiden erityisten hankintojen EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016, hankintalaki).

Tilaaja voi keskeyttää hankintamenettelyn osittain tai kokonaan todellisesta ja perustellusta syystä (hankintalain 125 §).

Tarjouksen tekemisestä, esittelystä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta tarjoajille korvausta.

Tarjousten käsittelyn menettelyvaiheet ovat seuraavat:
Hankintayksikkö
1) Avaa tarjoukset
2) Tarkastaa tarjoajan soveltuvuutta koskevat vastaukset
3) Tarkastaa tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden
4) Vertailee tarjoukset
5) Tekee hankintapäätöksen ja antaa päätöksen tiedoksi
6) Tekee hankintasopimuksen.

Hankintasopimus syntyy vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.

ALIHANKINTA JA RYHMITTYMÄNÄ TARJOAMINEN
Hankinnan toteuttamisessa voi käyttää alihankintaa. Sopimus tehdään sen toimittajan (yrityksen) kanssa, jonka nimissä tarjous on tehty. Kyseinen toimittaja on vastuussa kaikista sopimuksen mukaisista velvoitteista myös silloin, kun se käyttää alihankkijoita. Alihankintasuhteisiin liittyvät ehdot on esitetty tarjouspyynnön liitteenä olevissa sopimusehdoissa.

Ryhmittymänä tarjoaminen on sallittua. Tällöin sopimuksen tekeminen ryhmittymän kanssa edellyttää ryhmittymään kuuluvien yritysten yhteisvastuullista sitoutumista tuotteiden toimittamista ja palvelun tuottamista koskevien sopimusten velvoitteisiin ja vastuisiin. Ryhmittymän vastuisiin liittyviä ehtoja on esitetty tarjouspyynnön liitteenä olevissa sopimusehdoissa. Ryhmittymällä ja toimittajalla alihankkijoineen edellytetään olevan tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset sopimuksen mukaisten tuotteiden
toimittamiseen ja palvelujen tuottamiseen koko sopimuskauden ajan.

Toimittajalta voidaan pyytää tarjouskilpailun aikana ja ennen sopimuksen tekemistä ja sopimuskauden aikana selvityksiä sellaisista sitoumuksista ja sopimuksista, joita se on tehnyt ilmoittamiensa alihankkijoiden kanssa ja joilla on merkitystä toimittajien edellytyksille sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiselle. Ryhmittymältä voidaan pyytää vastaavia selvityksiä ryhmittymän jäsenten välisten suhteiden järjestämisestä.

Tarjoajia pyydetään huomioimaan, että kilpailijoiden välisten yhteistarjousten tekemiseen liittyy kilpailuoikeudellisia rajoituksia. Ennen yhteistarjouksen tekemistä tarjoajan tulee arvioida, onko yhteistarjous kilpailulainsäädännön mukainen.

MUIDEN TAHOJEN VOIMAVAROIHIN VETOAMINEN
Tarjoaja tai ryhmittymä voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden yritysten voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Muiden yritysten voimavarojen on oltava tosiasiallisesti tarjoajan tai ryhmittymän käytössä hankinnan kohteena olevaa palvelua suoritettaessa. Hankintayksikkö varaa oikeuden vaatia näyttöä (kuten yritysten välisiä sitoumuksia ja sopimuksia) siitä, että muiden tahojen voimavarat ovat tarjoajan taikka ryhmittymän käytettävissä. Tällaisia voimavaroja voivat
olla esimerkiksi:

1) tarjoajan kanssa samaan konserniin kuuluvan tai jonkin muun yrityksen kokemus hankinnan kohteena olevien palveluiden toimittamisesta edellyttäen, että tämä yksikkö nimetään tarjouksessa tarjoajan tai ryhmittymän alihankkijaksi kyseisten palveluiden osalta ja tämä tulee tosiasiallisesti myös osallistumaan palvelun suorittamiseen;
2) toisen yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön ammatillinen pätevyys edellyttäen, että henkilöt tosiasiallisesti osallistuvat palvelun suorittamiseen;
3) taloudelliseen tilanteeseen ja rahoitusasemaan liittyvät voimavarat edellyttäen, että tarjoaja ja kyseiset muut yksiköt ovat yhdessä vastuussa sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteuttamisesta.
4) tekniseen suorituskykyyn liittyvät voimavarat edellyttäen, että kyseisiä voimavaroja tosiasiallisesti hyödynnetään hankinnan kohteena olevaa palvelua suoritettaessa.

Kuvaus

Tilaajalla on oikeus vaatia Palveluntuottajalta palvelun tuottamiseen osallistuvista työn suorittajista (vartijoista sekä muusta Palveluntuottajan henkilöstöstä) Turvallisuusselvityslaki (726/2014) mukaiset turvallisuusselvitykset.

Turvallisuusselvityksien tarve ja laajuus ovat vartiointikohde-, hanke- ja/tai tehtäväriippuvainen. Oikeus turvallisuusselvitysten vaatimiseen on voimassa koko varsinaisen sopimuskauden että mahdollisen optiosopimuskauden ajan. Palveluntuottajalla on velvollisuus ilmoittaa sellaisista palvelun tuottamisessa tapahtuvista henkilöstömuutoksista, joilla on vaikutusta olemassa oleviin tai tarvittaviin turvallisuusselvityksiin.

Lisätietoja

Valitun palveluntuottajan työn suorittajaa (vartijaa) koskevat tehtävät sekä kilpailutettavien vartiointipalveluiden tarkemmat kuvaukset ilmenevät tarjouspyynnön liitteestä 2 "Palvelukuvaus".

Tilaajan tämänhetkiset vartiointikohteet eri paikkakunnilla/alueilla sekä eri vartiointimuodot kohteissa ilmenevät tarjouspyynnön liitteestä 3 "Vartiointikohteet ja palvelumuodot kohteessa".

Hankittavien eri palveluiden volyymiarviot ilmenevät tarjouspyynnön liitteestä 1 "Hintaliite".

Tarkat tiedot uudelleentarkastelumenettelyjen määräajasta (määräajoista)

1 Hankintaoikaisu

Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä
valitusosoituksineen tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Vaatimus on esitettävä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan.

Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, voi oikaisuvaatimuksen tehdä ennen viraston aukioloajan päättymistä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

II Valitus Markkinaoikeuteen

Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan valitusaikaan.

Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä.