Tarjousten vastaanottamisen jälkeen on havaittu, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu ristiriitaisia tietoja siitä, sallitaanko osatarjoukset. Hankintailmoituksessa sekä tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintaa ei ole jaettu osiin eli osa-alueita ei ole sallittu. Muissa tarjouspyyntöasiakirjoissa sekä hintalomakkeella on kuitenkin sallittu osatarjousten jättäminen eri kohteisiin. Hankintayksikön tarkoituksena on myös ollut, että tarjoajat voivat jättää tarjouksia osa-alueittain.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, jäljempänä hankintalaki) 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.
Lainkohtaa koskevien esitöiden mukaan (HE 108/2016 vp, s. 223) mukaan pykälä säilyy muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden. Jälkimmäisenä mainitun säännöksen esitöiden (HE 182/2010 vp, s. 22–23) mukaan keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää. Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyisikin ennallaan. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi.
Säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp, s. 22) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävänä syynä hankintamenettelyn keskeyttämiselle on pidetty muun muassa hankintayksikön muuttunutta rahoitustilannetta sekä hankinnan kohteen tai tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Markkinaoikeus on myös todennut, viitaten talousvaliokunnan mietintöön hankintalakia koskevasta hallituksen esityksestä (TaVM 48/2010 vp, s. 4), että Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.
Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:61/91 markkinaoikeus totesi, että hankintamenettelyssä on julkaistu sekä sähköinen että kirjallinen tarjouspyyntökirje, joissa on kuvattu eräitä hankintamenettelyn keskeisiä vaatimuksia, kuten tarjousten jättämisen määräaika, toisistaan poikkeavasti. Lisäksi markkinaoikeus totesi, että hankintayksikkö on menettelyn keskeyttämisen jälkeen julkaissut uuden tarjouspyynnön, jossa se on eräiltä osin muuttanut ja tarkentanut tarjoajan soveltuvuutta koskevia vaatimuksiaan. Näin ollen saadun selvityksen perusteella asiassa todettiin, että hankintayksikön arvio menettelyn virheellisyydestä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttämiselle. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syynä tosiasiallisesti olisi ollut valittajaa syrjivä tai muutoin epätasapuolinen kohtelu.
Koska Jämsän kaupungin julkaisema hankintailmoitus ei ole vastannut hankintayksikön tarkoitusta ja koska hankintailmoitus on ollut ristiriidassa muiden tarjouspyyntöasiakirjojen kanssa, on Jämsän kaupungilla oikeus keskeyttää hankinta sopimusta tekemättä tarjouspyynnön epäselvyyden ja virheellisyyden johdosta. Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei syrji ketään tarjoajista.