Merituulivoiman tilanne- ja kehityskuvan kokonaistarkastelu

Lyhyt kuvaus

Ympäristöministeriö pyytää tarjousta hankkeesta ”Merituulivoiman tilanne- ja kehityskuvan kokonaistarkastelu”. Hankkeessa tarkastellaan merituulivoimakehityksen nykytilannetta sekä kaikkia merellisen energiantuotannon tulevaisuuden mahdollisuuksia Suomen merialueilla, sisältäen Ahvenanmaan, (esim. vedyn ja ammoniakin tuotanto, keskittyen kuitenkin merituulivoimaan). Selvityksessä arvioidaan myös millaisia ristiriitoja merituulivoiman ja muiden merellisten toimialojen välillä voi tulevaisuudessa syntyä, ja miten muuttuvan merialueen käytön johdosta eri merellisten toimintojen tulevaisuuskuvien kesken rakennetaan yhteishyötyä. Tarkastelussa ovat aluevedet, talousvyöhyke ja soveltuvin osin rannikko, sekä Suomeen oleellisesti vaikuttavien hankkeiden, suunnitelmien ja toimintojen osalta muiden Itämeren alueen valtioiden merialueet, erityisesti Ruotsin ja Viron merituulivoimahankkeiden osalta.
Kehityskuvia arvioidaan vuosiin 2035, 2040 ja 2050. Hanke on ajankohtainen, sillä teknologisen kehityksen mahdollistamana aiempaa suurempia tuulivoimapuistoja suunnitellaan entistä ulommas ja syvemmille merialueille. Tulevia voimalamääriä ei voida vielä tarkasti tietää, mutta kiinnostus merelliseen energiantuotantoon kasvaa nyt kuitenkin voimakkaasti. Siksi tarvitaan kirkkaampaa kuvaa siitä, millaiselta Suomen ja muiden Itämeren alueen valtioiden merellisen energiantuotannon määrä voi tulevaisuudessa näyttää. Tarvitaan myös tietoa siitä, kuinka merellisten toimialojen tilalliset ja ajalliset synergiat ja konfliktit voivat muuttua lisääntyvän merituulivoiman kanssa tulevaisuudessa. Tietoa tarvitaan merialuesuunnittelua varten, ja siitä hyötyvät myös esimerkiksi kunnat, tuulivoimatoimijat, valtio, ja muut tahot. Hanke tukee Suomen seuraavan, vuonna 2026 valmistuvan merialuesuunnitelman valmistelua.
Toimittaja kerää tietoa kaikista oleellisista saatavilla olevista lähteistä. Tietoa täydennetään asiantuntijahaastatteluin, ja tuloksista koostetaan loppuraportti. Toimittajan tehtävä on myös valmistella visuaaliselta ilmeeltään korkeatasoista infografiikkaa merituulivoiman ja merellisen energiantuotannon kehityskuvasta, sekä karttapalvelu, jossa eri merellisten toimialojen tilalliset ja ajalliset synergiat ja konfliktit merituulivoiman kanssa tulevat näkyviin. Hankkeen loppupuolella (loka-marraskuu 2023) toteutetaan sidosryhmätyöpaja, jossa karttapalveluluonnoksesta kerätään palautetta. Hankkeen keskeisistä tuloksista tehdään PowerPoint-esitykset tilaajan ja merialuesuunnittelun käyttöön.
Hankkeessa tuotettavat karttapalvelu, infografiikka ja PowerPointit tuotetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Loppu- ja väliraportti tuotetaan muuten suomeksi, mutta loppuraportin tiivistelmä tuotetaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Loppuraportissa kuvataan hankkeen tulosten lisäksi suosituksia esiin nousseiden lisätieto- ja selvitystarpeiden keräämiseen tulevaisuudessa.
Hanke kestää kesäkuusta 2023 joulukuuhun 2023.

Hankinnan kuvaus

Hankkeessa tarkastellaan Suomen merellisen energiantuotannon, ja muiden mereen ja rannikkoon kytkeytyneiden toimialojen nykytilaa ja tulevaisuuskuvia. Näitä toimialoja ovat merellisen energiantuotannon lisäksi kalastus ja kalankasvatus, matkailu ja virkistys, merellinen kulttuuriperintö, meriteollisuus (esim. telakat), merellinen kaivannaisteollisuus, meriluonnon suojelu, ja meriliikenne.
Selvityksessä tulee arvioida, kuinka merellisen energiantuotannon eri kehityskulut voivat vaikuttaa myös muihin merellisiin toimialoihin, ja näiden kehityskulkujen mahdollisia vaikutuksia Suomen rannikkoyhteisöjen kulttuureihin ja elinkeinoihin. Tämä tarkoittaa myös muiden Itämeren alueen valtioiden, erityisesti Ruotsin ja Viron, merkittävien hankkeiden ja toimien huomioimista osana tulevaisuuskuvien kokonaistarkastelua. Hankkeessa arvioidaan millaisia ristiriitoja markkinaehtoinen merituulivoimatuotanto voi aiheuttaa muiden merellisten toimialojen kanssa Suomen merialueella, sekä laajemmin Itämeren alueella.
Selvityksessä arvioidaan myös, mihin suuntaan esimerkiksi energiamarkkinoiden, siirtoverkkojen ja merelliseen energiantuotantoon oleellisesti linkittyvien teknologioiden kehityskulut voivat todennäköisesti mennä 2035, 2040 ja 2050 mennessä. Vuoden 2040 tarkastelu tukee EU:n rajat ylittävän energiainfrastruktuurin suunnittelua koskevan TEN-E –kehyksen välitavoitevuotta.
Kaikkia vuosia lähestytään kahden skenaarion kautta: 1) merellisen energiantuotannon toteuma perustuu jatkossa vain Suomen Merialuesuunnitelmassa 2030 osoitettuihin alueisiin (MSP-skenaario) tai 2) merellinen energiantuotanto kehittyy pääosin markkinaehtoisesti ilman vaikuttavaa julkista sijainninohjausta (Markkina-skenaario).
Toimittajan tehtävä on selvittää:
1) Suomen merellisen energiantuotannon ja siihen kytkeytyneiden merellisten toimialojen nykytila,
2) Suomen merellisen energiantuotannon (erityisesti merituulivoima, mutta myös esim. vety ja muut sähköpolttoaineet) mahdollinen potentiaali vuosina 2035, 2040 ja 2050,
3) miltä hankkeessa tarkasteltavien merellisten toimialojen väliset synergiat ja ristiriidat merellisen energiantuotannon kanssa voivat näyttää vuosina 2035, 2040 ja 2050, ja mitä skenaariokohtaisia (MSP- ja Markkina-skenaariot) eroja niissä voi olla
4) miltä merelliseen energiantuotantoon sidonnaisten toimialojen (esimerkiksi siirtoverkkojen, teknologinen kehitys, ei-merellisten energia-alojen ja satamien) kehityskulut näyttävät vuosina 2035, 2040 ja 2050,
5) millaisia kokonaisvaikutuksia muiden Itämeren alueen valtioiden merkittävillä hankkeilla ja toiminnoilla (esimerkiksi suuret merituulipuistot tai sähkön siirtoverkot) voi olla Suomen merellisen energiantuotannon ja muiden hankkeessa tarkasteltavien merellisten toimialojen kehityskuvaan vuosina 2035, 2040 ja 2050, ja
6) mitä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia odotetuista kehityskuluista odotetaan aiheutuvan?
Hanke kestää kesäkuusta 2023 joulukuuhun 2023, ja sen toteuttamiseen on varattu enimmillään 180 000 euroa. Hankkeessa tuotetaan yksi väliraportti, korkealaatuista infografiikkaa, paikkatietoaineistoja ja karttapalvelu merialuesuunnitteluun, PowerPoint-esityksiä ja loppuraportti. Karttapalvelu valmistellaan suoraan merialuesuunnittelun ArcGIS Online –järjestelmään. Toimittaja valmistelee myös tarpeen mukaan 1-2 uutista merialuesuunnittelun verkkosivuille. Hankkeeseen liittyvät selvitykset olisi tärkeää pystyä aloittamaan jo kesällä 2023.