Selvitys ydinenergian tuotannon edistämisen vaihtoehdoista, kustannuksista ja sähkömarkkinavaikutuksista

Lyhyt kuvaus

Hankinnan tausta, tarkoitus ja tavoitteet

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus tavoittelee sähköntuotannon moninkertaistamista Suomessa. Puhtaan sähkön vakaa hinta ja varma saatavuus ovat tulevaisuudessa merkittäviä kilpailukykytekijöitä, jotka houkuttelevat Suomeen teollisia sähköä käyttäviä investointeja. Sähköä tulee riittää kohtuullisen hintaan myös tuulettomina pakkasjaksoina. Sähköntuotannon rakenteen tulee hillitä hintavaihteluita ja hintapiikkejä. Suomen tulee olla sähkön suhteen omavarainen vuositasolla ja toimitusvarmuus tulee olla varmistettu kaikissa tilanteissa. Osana tätä kasvuun ja korkeaan toimitusvarmuuteen nojaavaa energiavisiota tarvitaan myös lisää ydinvoimaa.

Hankinta liittyy hallitusohjelman linjauksiin, joiden mukaan 1) Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa ja 2) Hallitus edistää ydinenergiahankkeiden rahoitusratkaisuja 3) Luodaan selvityksen perusteella kustannustehokas kapasiteettimekanismi (esim. huutokauppa tai vastaava), joka tukee aina käytettävissä olevan sähkön riittävää määrää.

Hankinta liittyy myös kehysriihen 2025 energia-alan kasvutoimikirjausten toimeenpanoon. Kirjausten mukaan muun muassa: 1) Hallitus pitää lisäydinvoiman rakentamista erittäin tärkeänä ja näkee uusien pienydinvoiman teknologiaratkaisujen pilotoinnin ja hyödyntämisen mahdollisuutena varmistaa kohtuuhintaisen sähkön ja lämmön tarjontaa. Hallitus selvittää mahdollisuudet olemassa olevan ydinvoimakapasiteetin kasvattamiselle. Hallitus jatkaa ydinenergian lisärakentamisen edistämisvaihtoehtojen selvittämistä ja valmistelua tavoitteena synnyttää Suomeen vähintään yksi perinteisen ydinvoimalaitoksen investointipäätös sekä investointipäätökset useista modulaarisista laitoksista. sekä 2) Fossiilittoman tukimekanismin jälkeen hallitus selvittää lisäksi laajempaa kapasiteettimekanismia tavoitteena riittävä perus- ja säätövoima sekä houkuttelevan investointiympäristön varmistaminen, ml. mahdollinen tuki uuden ydinvoiman syntymiseksi. 3) Lisäksi selvityksessä huomioidaan kehysriihen linjaus, jonka mukaan selvitetään velvoitteita, joilla sääriippuvainen sähköntuotanto osallistuisi kapasiteettimekanismiin.

Selvityksen tavoitteena on luoda eri skenaariot ja vaihtoehdot kattava päätöksenteon pohjaksi sopiva käsitys
• ydinenergian tuotannon lisäämisen edistämisen vaihtoehdoista, toteuttamistavoista ja niissä huomioitavista asioista
• Numeraalinen käsitys vaihtoehtojen mahdollisista sähkömarkkinavaikutuksista
• Numeraalinen käsitys vaihtoehtojen mahdollisista kustannuksista ja vastuista valtiolle tai sähkönkuluttajille sekä vaikutuksista muille markkinatoimijoille

Tavoitteena on lisäksi, että selvitystä voitaisiin hyödyntää ydinenergiaan ja sähkömarkkinoihin liittyvässä yhteistyössä EU:n komission kanssa.

Hankinnan kuvaus

Hankinnan tausta, tarkoitus ja tavoitteet

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus tavoittelee sähköntuotannon moninkertaistamista Suomessa. Puhtaan sähkön vakaa hinta ja varma saatavuus ovat tulevaisuudessa merkittäviä kilpailukykytekijöitä, jotka houkuttelevat Suomeen teollisia sähköä käyttäviä investointeja. Sähköä tulee riittää kohtuullisen hintaan myös tuulettomina pakkasjaksoina. Sähköntuotannon rakenteen tulee hillitä hintavaihteluita ja hintapiikkejä. Suomen tulee olla sähkön suhteen omavarainen vuositasolla ja toimitusvarmuus tulee olla varmistettu kaikissa tilanteissa. Osana tätä kasvuun ja korkeaan toimitusvarmuuteen nojaavaa energiavisiota tarvitaan myös lisää ydinvoimaa.

Hankinta liittyy hallitusohjelman linjauksiin, joiden mukaan 1) Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa ja 2) Hallitus edistää ydinenergiahankkeiden rahoitusratkaisuja 3) Luodaan selvityksen perusteella kustannustehokas kapasiteettimekanismi (esim. huutokauppa tai vastaava), joka tukee aina käytettävissä olevan sähkön riittävää määrää.

Hankinta liittyy myös kehysriihen 2025 energia-alan kasvutoimikirjausten toimeenpanoon. Kirjausten mukaan muun muassa: 1) Hallitus pitää lisäydinvoiman rakentamista erittäin tärkeänä ja näkee uusien pienydinvoiman teknologiaratkaisujen pilotoinnin ja hyödyntämisen mahdollisuutena varmistaa kohtuuhintaisen sähkön ja lämmön tarjontaa. Hallitus selvittää mahdollisuudet olemassa olevan ydinvoimakapasiteetin kasvattamiselle. Hallitus jatkaa ydinenergian lisärakentamisen edistämisvaihtoehtojen selvittämistä ja valmistelua tavoitteena synnyttää Suomeen vähintään yksi perinteisen ydinvoimalaitoksen investointipäätös sekä investointipäätökset useista modulaarisista laitoksista. sekä 2) Fossiilittoman tukimekanismin jälkeen hallitus selvittää lisäksi laajempaa kapasiteettimekanismia tavoitteena riittävä perus- ja säätövoima sekä houkuttelevan investointiympäristön varmistaminen, ml. mahdollinen tuki uuden ydinvoiman syntymiseksi. 3) Lisäksi selvityksessä huomioidaan kehysriihen linjaus, jonka mukaan selvitetään velvoitteita, joilla sääriippuvainen sähköntuotanto osallistuisi kapasiteettimekanismiin.

Selvityksen tavoitteena on luoda eri skenaariot ja vaihtoehdot kattava päätöksenteon pohjaksi sopiva käsitys
• ydinenergian tuotannon lisäämisen edistämisen vaihtoehdoista, toteuttamistavoista ja niissä huomioitavista asioista
• Numeraalinen käsitys vaihtoehtojen mahdollisista sähkömarkkinavaikutuksista
• Numeraalinen käsitys vaihtoehtojen mahdollisista kustannuksista ja vastuista valtiolle tai sähkönkuluttajille sekä vaikutuksista muille markkinatoimijoille

Tavoitteena on lisäksi, että selvitystä voitaisiin hyödyntää ydinenergiaan ja sähkömarkkinoihin liittyvässä yhteistyössä EU:n komission kanssa.

Lisätietoja

Selvityksen sisältö

Selvitys koostuu useista eri kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisiinsa. Eri osia koskevissa selvityksissä tulee käyttää mahdollisimman pitkälle samoja oletuksia, työkaluja ja tietoja.

Ydinvoimainvestointivaihtoehtojen kuvaaminen

Hankkeessa tulee kuvata erilaiset ydinvoimainvestointivaihtoehdot ja analysoida ne ainakin
• taloudelliselta ja investointirahoituksen kannalta
• teknisen toteutettavuuden ja riskien kannalta
• energiajärjestelmän tarpeiden ja ominaisuuksien kannalta

Työssä tulee arvioida eri ydinvoimainvestointivaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus huomioiden mm. yllä kuvatut kokonaisuudet. Selvitettäviä investointivaihtoehtoja ovat ainakin:
• SMR lämmöntuotanto
• SMR sähköntuotanto tai yhteistuotanto
• Suuren kokoluokan sähkön lauhdetuotanto
• Olemassa olevan laitoksen tehonkorotus

Tarjoaja voi esittää lisää vaihtoehtoja tarjouksessa. Vaihtoehtoja tarkennetaan yhteistyössä ohjausryhmän kanssa hankkeen alussa.

Uusien ydinvoimainvestointivaihtoehtojen kustannukset, tuotot ja kannattavuuslaskenta koko elinkaaren yli

Selvityksessä tulee kuvata ainakin
• Erilaisten investointivaihtoehtojen investointi-, käyttö- ja rahoituskustannusten arviointi numeraalisesti koko investoinnin elinkaaren yli (ml. jätehuolto ja purkaminen)
o Esitettävä miten tieto näihin hankitaan ja miten epävarmuudet huomioidaan
• Erilaisten investointivaihtoehtojen kannattavuuden arviointi ml. herkkyysanalyysit
o ilman edistämistoimia ja niiden kanssa
o huomioiden erilaiset sähkön hintaskenaariot, jotka ovat verrannollisia sähkömarkkinavaikutusten arvioinnissa huomioitavien skenaarioiden kanssa.
o Huomioiden mahdolliset muut tuotot
o Huomioiden erilaiset epävarmuudet kustannuksiin ja tuottoihin liittyen

Laskennassa hyödynnettävinä kannattavuuslaskentamenetelminä tulee käyttää sekä ROE- että NPV/IRR-menetelmiä. Kannattavuuslaskentamenetelmien ja niihin sisältyvien tuottojen ja kulujen huomioinnissa tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan aiemmissa valtiontukipäätöksissä ja -selvityksissä huomioidut kustannukset.

Mahdollisten ydinvoimainvestointien edistämistoimien kuvaukset

Selvityksessä tulee kattavasti kuvata päävaihtoehdot, joilla erilaisia ydinvoimainvestointeja voitaisiin mahdollisesti edistää. Lisäksi tulee kuvata vertaillen näiden vaikutusmekanismit itse investointiin ja markkinoihin, toimien vaikutukset sekä toteutettavuus.

Näitä ovat ainakin
• SMR: Markkinaehtoinen toiminta, tai valtiontakuut/-lainat, tai investointituki, tai T&K-tuet
• Suuri lauhdelaitos: CFD, Valtion laina tai takaus, muut
• Suomeen luotaisiin joko markkinalaajuinen kapasiteettimekanismi tai fossiilittoman jouston tukimekanismi

Edistämistoimien mitoittamisen pääperiaatteet ja perusteet tulee kuvata perustuen lähtökohtaan, että niillä voitaisiin saavuttaa ydinvoiman lisäämiseen liittyviä tavoitteita.

Ydinvoimainvestointikohtaisten toimien mitoitus tulee määrittää ja niiden vaikutukset arvioida osana selvitystä huomioiden investointien teknis-taloudelliset tunnusluvut, sähkömarkkinavaikutukset ja edistämistoimien luonteen mahdolliset yksityiskohdat.

Selvitykseen tulee kuulua yleiskuvaus, millä velvoitteilla tai ehdoilla sääriippuvainen kapasiteetti voisi mahdollisesti osallistua markkinanlaajuisille kapasiteettimarkkinoille ja miten tämä mahdollisesti vaikuttaisi tarjontaan ja kilpailutilanteeseen kapasiteettimarkkinoilla.

Tarjoaja voi esittää myös muita vaihtoehtoja.

EU:ssa ei ole käytössä varsinaisia ydinvoimainvestointien valtiontukisuuntaviivoja, mutta sähkömarkkinasääntely ja aiemmin tehdyt komission valtiontukipäätökset ja selvitykset voivat antaa suuntaa siitä, minkälaiset edistämistoimet ovat komission hyväksyttävissä. Lisäksi EU:ssa on käynnissä IPCEI-prosessi koskien mm. SMR-teknologioita.

Hankkeeseen tulee sisällyttää edistämistoimien kansainvälinen vertailu. Erityisen tarkasti tulee selvittää Ruotsin ydinvoimarahoitukseen ja sähkömarkkinoiden uudistamiseen liittyvät selvitykset. Lisäksi tulee huomioida ainakin Tshekin, Puolan ja UK:n mallit huomioiden valtiontukipäätökset. Vertailuun tulee sisällyttää ydinvoiman edistämistoimiin ja kapasiteettimekanismeihin liittyviä näkökulmia.

Sähkömarkkinavaikutukset

Työssä tulee luoda erilaisia sähkömarkkinaskenaarioita huomioiden eri vaihtoehdot laadullisesti ja numeraalisesti. Tässä tulee huomioida erityisesti todennäköinen uusi kapasiteetti ja poistuva kapasiteetti. Työssä tulee luoda vähintään kolme eri skenaariota sähkönkulutuksen kasvulle, joista yhtenä tulee käyttää energia- ja ilmastostrategian mukaista WEM-P-skenaariota. Skenaarioista sovitaan tarkemmin yhteistyössä ohjausryhmän kanssa.

Selvitys tulee tehdä mallintamalla ERAA-menetelmän kanssa yhteensopivalla sähkömarkkinamallilla.

Sähkömarkkinavaikutuksia tulee selvittää seuraaville päävaihtoehdoille:
• Vaihtoehto 1a) Markkinoille uusia sähköä tuottavia SMR-reaktoreita
• Vaihtoehto 1b) Markkinoille uusia suuria lauhdesähköä tuottavia reaktoreita
• Vaihtoehto 2: Suomen sähkömarkkinasääntelyä muutetaan siten, että Suomeen luotaisiin joko markkinalaajuinen kapasiteettimekanismi tai fossiilittoman jouston tukimekanismi

Vertailua tulee tehdä vaihtoehtoon, jossa ydinvoiman edistämistoimia ei tehdä.

Toimittaja voi esittää myös muita vaihtoehtoja.

Vaihtoehtojen 1a) ja 1b) osalta reaktori- ja sähkötehomääristä sovitaan yhteistyössä työn toteuttajan ja ohjausryhmän kanssa.

Vaihtoehtojen 1a ja 1 b -osalta ydinvoimainvestointien vaikutukset tulee kuvata huomioiden seuraavat vaihtoehdot
• Ydinvoimaa ei tueta tai tuetaan, mutta ei sähkömarkkinaan liittyvillä toimilla (1a osalta)
• ydinvoimaa tuetaan takuuhinnalla (CFD) ja valtiontakauksella/lainalla.

Vaihtoehtojen 1a) ja 1b) osalta tulee huomioida vaihtoehtoina kustannusten sisällyttäminen sähkönkuluttajille lisämaksuna tai valtionbudjettiin kuuluvana kuluna.

Vaihtoehdon 2 vaikutukset tulee kuvata käyttäen vähintään neljä erilaista kapasiteetin kilpailutusmäärää:
• kaksi hankintamäärää markkinanlaajuiselle kapasiteettimekanismille
• kaksi hankintamäärää fossiilittoman jouston tukimekanismille

Vaihtoehtojen vaikutusarvioissa tulee esittää määrälliset vaikutukset koskien ainakin seuraavia:
• sähkön keskihinta
• sähkön hinnan vaihtelu
• miltä osin korkeimmat hinnat ”leikkaantuvat”
• miten sähkön toimitusvarmuus ja sähköjärjestelmän kyky vastata vaihtelevan uusiutuvan sähköntuotannon vaihteluihin kehittyy käyttäen numeerisena arvona ainakin tehovajeen odotusarvoa (LOLE) ja jäännössähkönkulutuksena (residual load)
• Mitkä vaihtoehtoiset markkinaehtoiset investoinnit jäävät toteutumatta
• Paljonko muuta tuotantoa tarvittaisiin, ja mitä se olisi, jos ydinvoimainvestoinnit toteutuvat tai eivät toteudu
• vaikutukset olemassa olevan tuotantokapasiteetin käyttöasteeseen, kannattavuuteen ja markkinoilta poistumiseen
• vaikutukset sähkön vientiin/tuontiin

Kapasiteettimarkkinoiden osalta selvityksessä tulee arvioida, kuinka todennäköisesti ja millaisilla ehdoilla sen käyttöönotto voisi johtaa ydinvoiman lisärakentamiseen suhteessa nykytilaan ja muihin edistämisvaihtoehtoihin.

Tarjoajat voivat esittää myös muita selvitettäviä asioita tarjouksessaan.

Vaikutukset valtiolle ja/tai sähkönkuluttajille ja muille sähkömarkkinatoimijoille

Huomioiden erilaiset ydinvoimainvestointivaihtoehdot, sähkömarkkinavaikutusten vaihtoehdot sekä eri edistämistoimivaihtoehdot, selvityksessä tulee laatia
• Numeraaliset arviot vastuista ja/tai kuluista valtiolle ja/tai sähkön loppukäyttäjille eri vaihtoehdoilla
• Mahdollisuudet vastuiden ja kulujen rajaamiseen, kuten investoinnin tuoton rajaaminen
• Vaikutukset muihin sähkömarkkinatoimijoihin

Laadittavat arviot tulee perustua yhtenäiseen laadintatapaan huomioiden työn muut osiot. Vertailua tulee tehdä vaihtoehtoon, jossa ydinvoiman edistämistoimia ei tehdä.

Em. perusteella tulee laatia yhteenveto erilaisten toimien vaikutuksista ja antaa mahdollisuuksien mukaan suosituksia.

Valmistumisen aikataulu

Selvityksen alustava aikataulu on syyskuu 2025 – maaliskuu 2026. Raportin viimeistely julkaisukuntoon tulee toteuttaa toukokuun loppuun 2026 mennessä. Tarjouksen laatija voi ehdottaa nopeampaa aikataulua. Selvityksen väliraportin tulee valmistua 20.11.2025 mennessä.

Raportointikieli

Raportointikieli on suomi. Varsinaista raporttia täydentävää aineistoa voi tarvittaessa laatia ja toimittaa Tilaajalle muilla kielillä. Tilaaja tulee luovuttamaan toimittajan käyttöön julkista taustamateriaalia suomen, englannin ja ruotsin kielillä.

Ohjausryhmä

Hankkeelle nimitetään ohjausryhmä.

Selvityksen sisältö

Selvitys koostuu useista eri kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisiinsa. Eri osia koskevissa selvityksissä tulee käyttää mahdollisimman pitkälle samoja oletuksia, työkaluja ja tietoja.

Ydinvoimainvestointivaihtoehtojen kuvaaminen

Hankkeessa tulee kuvata erilaiset ydinvoimainvestointivaihtoehdot ja analysoida ne ainakin
• taloudelliselta ja investointirahoituksen kannalta
• teknisen toteutettavuuden ja riskien kannalta
• energiajärjestelmän tarpeiden ja ominaisuuksien kannalta

Työssä tulee arvioida eri ydinvoimainvestointivaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus huomioiden mm. yllä kuvatut kokonaisuudet. Selvitettäviä investointivaihtoehtoja ovat ainakin:
• SMR lämmöntuotanto
• SMR sähköntuotanto tai yhteistuotanto
• Suuren kokoluokan sähkön lauhdetuotanto
• Olemassa olevan laitoksen tehonkorotus

Tarjoaja voi esittää lisää vaihtoehtoja tarjouksessa. Vaihtoehtoja tarkennetaan yhteistyössä ohjausryhmän kanssa hankkeen alussa.

Uusien ydinvoimainvestointivaihtoehtojen kustannukset, tuotot ja kannattavuuslaskenta koko elinkaaren yli

Selvityksessä tulee kuvata ainakin
• Erilaisten investointivaihtoehtojen investointi-, käyttö- ja rahoituskustannusten arviointi numeraalisesti koko investoinnin elinkaaren yli (ml. jätehuolto ja purkaminen)
o Esitettävä miten tieto näihin hankitaan ja miten epävarmuudet huomioidaan
• Erilaisten investointivaihtoehtojen kannattavuuden arviointi ml. herkkyysanalyysit
o ilman edistämistoimia ja niiden kanssa
o huomioiden erilaiset sähkön hintaskenaariot, jotka ovat verrannollisia sähkömarkkinavaikutusten arvioinnissa huomioitavien skenaarioiden kanssa.
o Huomioiden mahdolliset muut tuotot
o Huomioiden erilaiset epävarmuudet kustannuksiin ja tuottoihin liittyen

Laskennassa hyödynnettävinä kannattavuuslaskentamenetelminä tulee käyttää sekä ROE- että NPV/IRR-menetelmiä. Kannattavuuslaskentamenetelmien ja niihin sisältyvien tuottojen ja kulujen huomioinnissa tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan aiemmissa valtiontukipäätöksissä ja -selvityksissä huomioidut kustannukset.

Mahdollisten ydinvoimainvestointien edistämistoimien kuvaukset

Selvityksessä tulee kattavasti kuvata päävaihtoehdot, joilla erilaisia ydinvoimainvestointeja voitaisiin mahdollisesti edistää. Lisäksi tulee kuvata vertaillen näiden vaikutusmekanismit itse investointiin ja markkinoihin, toimien vaikutukset sekä toteutettavuus.

Näitä ovat ainakin
• SMR: Markkinaehtoinen toiminta, tai valtiontakuut/-lainat, tai investointituki, tai T&K-tuet
• Suuri lauhdelaitos: CFD, Valtion laina tai takaus, muut
• Suomeen luotaisiin joko markkinalaajuinen kapasiteettimekanismi tai fossiilittoman jouston tukimekanismi

Edistämistoimien mitoittamisen pääperiaatteet ja perusteet tulee kuvata perustuen lähtökohtaan, että niillä voitaisiin saavuttaa ydinvoiman lisäämiseen liittyviä tavoitteita.

Ydinvoimainvestointikohtaisten toimien mitoitus tulee määrittää ja niiden vaikutukset arvioida osana selvitystä huomioiden investointien teknis-taloudelliset tunnusluvut, sähkömarkkinavaikutukset ja edistämistoimien luonteen mahdolliset yksityiskohdat.

Selvitykseen tulee kuulua yleiskuvaus, millä velvoitteilla tai ehdoilla sääriippuvainen kapasiteetti voisi mahdollisesti osallistua markkinanlaajuisille kapasiteettimarkkinoille ja miten tämä mahdollisesti vaikuttaisi tarjontaan ja kilpailutilanteeseen kapasiteettimarkkinoilla.

Tarjoaja voi esittää myös muita vaihtoehtoja.

EU:ssa ei ole käytössä varsinaisia ydinvoimainvestointien valtiontukisuuntaviivoja, mutta sähkömarkkinasääntely ja aiemmin tehdyt komission valtiontukipäätökset ja selvitykset voivat antaa suuntaa siitä, minkälaiset edistämistoimet ovat komission hyväksyttävissä. Lisäksi EU:ssa on käynnissä IPCEI-prosessi koskien mm. SMR-teknologioita.

Hankkeeseen tulee sisällyttää edistämistoimien kansainvälinen vertailu. Erityisen tarkasti tulee selvittää Ruotsin ydinvoimarahoitukseen ja sähkömarkkinoiden uudistamiseen liittyvät selvitykset. Lisäksi tulee huomioida ainakin Tshekin, Puolan ja UK:n mallit huomioiden valtiontukipäätökset. Vertailuun tulee sisällyttää ydinvoiman edistämistoimiin ja kapasiteettimekanismeihin liittyviä näkökulmia.

Sähkömarkkinavaikutukset

Työssä tulee luoda erilaisia sähkömarkkinaskenaarioita huomioiden eri vaihtoehdot laadullisesti ja numeraalisesti. Tässä tulee huomioida erityisesti todennäköinen uusi kapasiteetti ja poistuva kapasiteetti. Työssä tulee luoda vähintään kolme eri skenaariota sähkönkulutuksen kasvulle, joista yhtenä tulee käyttää energia- ja ilmastostrategian mukaista WEM-P-skenaariota. Skenaarioista sovitaan tarkemmin yhteistyössä ohjausryhmän kanssa.

Selvitys tulee tehdä mallintamalla ERAA-menetelmän kanssa yhteensopivalla sähkömarkkinamallilla.

Sähkömarkkinavaikutuksia tulee selvittää seuraaville päävaihtoehdoille:
• Vaihtoehto 1a) Markkinoille uusia sähköä tuottavia SMR-reaktoreita
• Vaihtoehto 1b) Markkinoille uusia suuria lauhdesähköä tuottavia reaktoreita
• Vaihtoehto 2: Suomen sähkömarkkinasääntelyä muutetaan siten, että Suomeen luotaisiin joko markkinalaajuinen kapasiteettimekanismi tai fossiilittoman jouston tukimekanismi

Vertailua tulee tehdä vaihtoehtoon, jossa ydinvoiman edistämistoimia ei tehdä.

Toimittaja voi esittää myös muita vaihtoehtoja.

Vaihtoehtojen 1a) ja 1b) osalta reaktori- ja sähkötehomääristä sovitaan yhteistyössä työn toteuttajan ja ohjausryhmän kanssa.

Vaihtoehtojen 1a ja 1 b -osalta ydinvoimainvestointien vaikutukset tulee kuvata huomioiden seuraavat vaihtoehdot
• Ydinvoimaa ei tueta tai tuetaan, mutta ei sähkömarkkinaan liittyvillä toimilla (1a osalta)
• ydinvoimaa tuetaan takuuhinnalla (CFD) ja valtiontakauksella/lainalla.

Vaihtoehtojen 1a) ja 1b) osalta tulee huomioida vaihtoehtoina kustannusten sisällyttäminen sähkönkuluttajille lisämaksuna tai valtionbudjettiin kuuluvana kuluna.

Vaihtoehdon 2 vaikutukset tulee kuvata käyttäen vähintään neljä erilaista kapasiteetin kilpailutusmäärää:
• kaksi hankintamäärää markkinanlaajuiselle kapasiteettimekanismille
• kaksi hankintamäärää fossiilittoman jouston tukimekanismille

Vaihtoehtojen vaikutusarvioissa tulee esittää määrälliset vaikutukset koskien ainakin seuraavia:
• sähkön keskihinta
• sähkön hinnan vaihtelu
• miltä osin korkeimmat hinnat ”leikkaantuvat”
• miten sähkön toimitusvarmuus ja sähköjärjestelmän kyky vastata vaihtelevan uusiutuvan sähköntuotannon vaihteluihin kehittyy käyttäen numeerisena arvona ainakin tehovajeen odotusarvoa (LOLE) ja jäännössähkönkulutuksena (residual load)
• Mitkä vaihtoehtoiset markkinaehtoiset investoinnit jäävät toteutumatta
• Paljonko muuta tuotantoa tarvittaisiin, ja mitä se olisi, jos ydinvoimainvestoinnit toteutuvat tai eivät toteudu
• vaikutukset olemassa olevan tuotantokapasiteetin käyttöasteeseen, kannattavuuteen ja markkinoilta poistumiseen
• vaikutukset sähkön vientiin/tuontiin

Kapasiteettimarkkinoiden osalta selvityksessä tulee arvioida, kuinka todennäköisesti ja millaisilla ehdoilla sen käyttöönotto voisi johtaa ydinvoiman lisärakentamiseen suhteessa nykytilaan ja muihin edistämisvaihtoehtoihin.

Tarjoajat voivat esittää myös muita selvitettäviä asioita tarjouksessaan.

Vaikutukset valtiolle ja/tai sähkönkuluttajille ja muille sähkömarkkinatoimijoille

Huomioiden erilaiset ydinvoimainvestointivaihtoehdot, sähkömarkkinavaikutusten vaihtoehdot sekä eri edistämistoimivaihtoehdot, selvityksessä tulee laatia
• Numeraaliset arviot vastuista ja/tai kuluista valtiolle ja/tai sähkön loppukäyttäjille eri vaihtoehdoilla
• Mahdollisuudet vastuiden ja kulujen rajaamiseen, kuten investoinnin tuoton rajaaminen
• Vaikutukset muihin sähkömarkkinatoimijoihin

Laadittavat arviot tulee perustua yhtenäiseen laadintatapaan huomioiden työn muut osiot. Vertailua tulee tehdä vaihtoehtoon, jossa ydinvoiman edistämistoimia ei tehdä.

Em. perusteella tulee laatia yhteenveto erilaisten toimien vaikutuksista ja antaa mahdollisuuksien mukaan suosituksia.

Valmistumisen aikataulu

Selvityksen alustava aikataulu on syyskuu 2025 – maaliskuu 2026. Raportin viimeistely julkaisukuntoon tulee toteuttaa toukokuun loppuun 2026 mennessä. Tarjouksen laatija voi ehdottaa nopeampaa aikataulua. Selvityksen väliraportin tulee valmistua 20.11.2025 mennessä.

Raportointikieli

Raportointikieli on suomi. Varsinaista raporttia täydentävää aineistoa voi tarvittaessa laatia ja toimittaa Tilaajalle muilla kielillä. Tilaaja tulee luovuttamaan toimittajan käyttöön julkista taustamateriaalia suomen, englannin ja ruotsin kielillä.

Ohjausryhmä

Hankkeelle nimitetään ohjausryhmä.