Julkinen palveluvelvoite: meriliikenteen tukeminen yhteysvälillä Helsinki—Tallinna

Lyhyt kuvaus

Eduskunta hyväksyi 26.6.2020 vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen.
Lisätalousarviossa muutettiin momenttia 31.20.51 siten, että momentille myönnettiin lisäystä 24,8 milj. EUR. Perusteluiden mukaan lisäys kohdennetaan meriliikenteelle myönnettävään tilapäiseen taloudelliseen tukeen. Valtioneuvosto antoi 9.7.2020 sitä koskevan tarkentavan asetuksen (548/2020) julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta tuettavaan meriliikenteeseen sekä siitä maksettavasta valtionavustuksesta.
Liikenne- ja viestintävirasto asettaa julkisen palveluvelvoitteen yhteysväleittäin meriliikenteeseen, jos se on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta. Liikenne- ja viestintävirasto voi pyytää arvion julkisen palveluvelvoitteen välttämättömyydestä huoltovarmuuden kannalta Huoltovarmuuskeskukselta. Julkinen palveluvelvoite voidaan asettaa enintään kolmeksi (3) kuukaudeksi.
Avustusta myönnettäessä ja julkisen palveluvelvoitteen asettamisessa otetaan huomioon meriliikenteen harjoittajan kyky täyttää julkinen palveluvelvoite sekä tarjotun aluksen soveltuvuus kyseiseen palveluun. Päätös julkisen palvelun velvoitteen välttämättömyydestä tehtäisiin samalla päätöksellä, kun julkisen palvelun velvoite asetettaisiin tässä tarjouskilpailussa valikoituneelle kokonaistaloudellisesti edullisimmin välttämätöntä meriliikennettä tarjoavalle meriliikenteen harjoittajalle. Julkisen palvelun velvoitteen asettamisen jälkeen Liikenne- ja viestintävirasto tarkastelee julkisen palvelun velvoitteen välttämättömyyttä vähintään kuukausittain. Jos Liikenne- ja viestintävirasto toteaa tässä tarkastelussa, etteivät julkisen palvelun velvoitteet välttämättömyyden edellytykset enää ole olemassa, päättyy julkisen palvelun velvoite siltä erää.
Liikenne- ja viestintäviraston arvioidessa palveluvelvoitteen välttämättömyyden edellytysten täyttyvän, virasto voi ottaa sen taas uudelleen käyttöön tarjouspyynnössä esitetyn ajan puitteissa.
Tarjouskilpailun tarkoituksena on valita neljä (4) kokonaistaloudellisesti edullisinta (joiden esittämät avustuskelpoisten kustannusten määrät ovat pienimmät) meriliikenteen harjoittajaa vastaamaan meriliikenteelle asetettavan julkisen palvelun velvoitteen mukaisesta meriliikenteestä Helsinki—Tallinna- ja Tallinna—Helsinki-yhteysväleillä, mikäli Liikenne- ja viestintävirasto katsoo, että julkisen palvelun velvoitteen asettaminen on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta.
Mikäli tarjouksia tulee vähemmän kuin neljä (4), valitaan tällöin kaikki edellytykset täyttävät tarjoajat.
Tarjouskilpailun voittaminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti julkisen palvelun velvoitteen asettamista tai avustuksen myöntämistä. Julkisen palvelun velvoite voidaan asettaa liitteen 5 kohdan 8 mukaisesti.
Mikäli julkisen palvelun velvoitteen tarpeellisuus (markkinapuute) todetaan, tullaan palveluvelvoite asettamaan ensimmäiseksi ja toiseksi tulleelle tarjoajalle. Kolmanneksi ja neljänneksi tulleen osalta palveluvelvoitteen asettamistarve arvioidaan riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten arvioinnin yhteydessä. Kolmanneksi ja neljänneksi tulleiden osalta palveluvelvoite voidaan asettaa tarvittaessa myöhemminkin. Liikenne- ja viestintävirasto arvioi markkinapuutteen vähintään kuukausittain.
Tarjouskilpailun ensimmäiseksi valittu tarjoaja, jolle asetetaan julkisen palvelun velvoite, valitsee itse aamun aloituksen lähtösataman (Helsinki tai Tallinna). Palveluvelvoitteen asettamisen yhteydessä Liikenne- ja viestintävirastolla on mahdollisuus toisen, kolmanneksi ja neljänneksi tulleen tarjoajan osalta määrittää liikenteen aamun aloituksen lähtösataman (Helsinki tai Tallinna).

Hankinnan kuvaus

Helsinki—Tallinna- ja Tallinna—Helsinki-yhteysväli on tärkeä Suomen teollisuudelle ja rahdille, kulkuneuvolla kulkevien matkustajaliikenteelle sekä huoltovarmuuden näkökulmasta. Säännöllinen ja ympärivuotinen liikenne on alueellisesti merkittävää alueen liikenneyhteyksien sekä alueen ulkomaankaupalle. Etelä-Suomen meriliikenneyhteyksien tärkeys Baltian suuntaan on korostunut koronapandemian aikana. Jokaisella lähdöllä pitää pystyä kuljettamaan sekä rahtia että matkustajia. Matkustajien ja rahdin pitää pystyä saapumaan ja poistumaan aluksesta jokaisessa satamassa.
Helsingillä ja Tallinnalla tarkoitetaan Helsingin ja Tallinnan keskustassa sijaitsevia matkustajasatamia ja terminaaleja. Helsingissä tässä tarkoituksessa ei huomioida Vuosaaren satamaa ja terminaaleja. Satamien valikoitumisen peruste on hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja hyvät matkustajafasiliteetit terminaaleissa.

Uudistusten kuvaus

Julkisen palvelun velvoite voidaan asettaa enintään yhdeksi (1) kuukaudeksi alkaen aikaisintaan 1.6.2021. Jos meriliikenteen tukemisesta annettua valtioneuvoston asetuksen (548/2020) voimassaoloa pidennetään, voidaan tässä tarjouskilpailussa meriliikenteen harjoittajaksi valikoituneelle tarjoajalle asettaa julkisen palvelun velvoite asetuksen voimassaoloon saakka, kuitenkin enintään 31.5.2022 asti.

Vaihtoehtojen kuvaus

Tämän tarjouskilpailun mukainen julkisen palvelun velvoite voidaan asettaa enintään kolmeksi (3) kuukaudeksi kerrallaan, ja sen voimassaolo alkaa aikaisintaan 1.7.2021. Mikäli palveluvelvoitteelle ei ole tarvetta, ei Liikenne- ja viestintävirasto aseta palveluvelvoitetta. Liikenne- ja viestintäviraston arvioidessa palveluvelvoitteen välttämättömyyden edellytysten täyttyvän, virasto voi ottaa sen taas uudelleen käyttöön tarjouskilpailussa valituille meriliikenteen harjoittajille. Lisäksi palveluvelvoite voi lakata ja maksettava avustus loppua, mikäli valtion talousarvion momentin 31.20.51 määräraha meriliikenteen tukemiselle loppuu.
Jos meriliikenteen tukemisesta annettua valtioneuvoston asetuksen (548/2020) voimassaoloa pidennetään ja meriliikenteen tukemiseen osoitetaan määrärahaa, voidaan tässä tarjouskilpailussa meriliikenteen harjoittajiksi valikoituneille tarjoajille asettaa julkisen palvelun velvoite asetuksen voimassaoloon saakka, kuitenkin enintään 31.5.2022 asti.

Sopimuksen täytäntöönpanoehdot

Liikenteestä maksettavasta korvauksesta ei tehdä hankintasopimusta, vaan Liikenne-ja viestintävirasto tekee avustuspäätöksen tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisilla ehdoilla. Päätökseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) ja valtioneuvoston asetusta meriliikenteen tukemisesta (548/2020).

Nopeutettu menettely

Nopeutettua avointa menettelyä noudatetaan, koska Suomen ulkomaan meriliikenteessä on varauduttava häiriöihin lyhyellä aikavälillä ja tukiohjelman nopeaan käynnistämiseen. Tilanne johtuu koronaepidemiasta ja sen vaikutuksista meriliikenteelle. Näissä olosuhteissa tavanomaisten vähimmäismääräaikojen noudattaminen ei ole mahdollista. Tämän vuoksi nopeutettu menettely on perusteltua liikenneyhteyksien, teollisuuden kuljetusten, huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimivuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi.