Työttömyyskassat ovat keskinäisen vastuun perusteella toimivia yhteisöjä, joiden tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan sekä muiden työttömyyskassojen toimialaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä hetkellä työttömyyskassojen maksamat etuudet ovat ansiopäiväraha, vuorottelukorvaus, liikkuvuusavustus ja muutosturvaraha. Työttömyyskassat eivät harjoita liiketoimintaa, vaan hoitavat julkista tehtävää, joka on niille lainsäädännössä osoitettu. Kassa ei jaa voittoa, vaan mahdollinen ylijäämä siirretään kassan tasoitusrahastoon, joka kassoilla pitää olla. Ylintä päätösvaltaa kassoissa käyttää kassan kokous, joka on jäsenten kokous tai milloin säännöissä niin määrätään edustajiston kokous. Työttömyyskassan hallitus huolehtii kassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa kassaa. Lisäksi hallitus valitsee kassan vastuunalaisen toimihenkilön. Työttömyyskassan toimintaa määrittää työttömyyskassalaki. Finanssivalvonta valvoo kassojen toimintaa. Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelma ohjaa työttömyyskassojen toiminnan järjestämistä, hallintoa, sisäistä valvontaa, riskienhallintaa, sisäistä tarkastusta, rahoitusta ja vakavaraisuutta sekä kirjapitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevia kysymyksiä. Työttömyyskassan on noudatettava hallintolaista tulevia yleisiä hallinnon periaatteita. Työttömyyskassan tehtävänä on ansioturvan järjestäminen jäsenilleen. Tähän tehtävään liittyy monenlaista vastuuta. Esimerkiksi jäsenmaksut on määrättävä siten, että pystymme hoitamaan meille kuuluvat velvollisuudet. Tähän liittyy vastuu hoitaa kassan rahankäyttöä siten, että jäsenmaksu pysyy kohtuullisena. Työttömyyskassoilla on myös vastuu huolehtia siitä, että jäsenet voivat päästä selvyyteen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tämä koskee päätöksen antamista sekä yleisemmin neuvontaa, tiedottamista ja jäseneksi liittymistä. Työttömyyskassa antaa etuuden hakijalle aina päätöksen etuuden saamisesta tai sen epäämisestä. Kun kassa antaa päätöksiä, sen pitää huolehtia siitä, että tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein. Päätös perustuu aina lainsäädäntöön. Keskeisin sovellettava lainsäädäntö koostuu seuraavista laeista, asetuksista ja määräyksistä: Työttömyyskassalaki (603/1984) , Työttömyysturvalaki (1290/2002) , Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta (30.12.2021/1330) , Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (30.12.2002/1344) , Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta (1332/2002) , Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930 ), Vuorotteluvapaalaki (1305/2002) , Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) , Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004), Tietosuojalaki (5.12.2018/1050) , Yleinen tietosuoja-asetus ((EU) 2016/679) , Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010), Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) , Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) , Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) , Vahingonkorvauslaki (412/1974) , Laki velan vanhentumisesta (728/2003), Hallintolaki (434/2003) , Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019), Arkistolaki (831/1994), Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998) ja Finanssivalvonnan Työttömyyskassaa koskevat määräykset ja ohjeet 3/2021.
Määräaika
Tarjousten vastaanottamisen määräaika oli 2023-08-04.
Hankinta julkaistiin 2023-06-27.
hankintailmoitus (2023-06-27) Kohde Hankinnan laajuus
Otsikko: Tietotekniset palvelut: neuvonta, ohjelmistojen kehittäminen, Internet ja tuki
Lyhyt kuvaus:
Työttömyyskassat ovat keskinäisen vastuun perusteella toimivia yhteisöjä, joiden tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan sekä muiden työttömyyskassojen toimialaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä hetkellä työttömyyskassojen maksamat etuudet ovat ansiopäiväraha, vuorottelukorvaus, liikkuvuusavustus ja muutosturvaraha.
Työttömyyskassat eivät harjoita liiketoimintaa, vaan hoitavat julkista tehtävää, joka on niille lainsäädännössä osoitettu. Kassa ei jaa voittoa, vaan mahdollinen ylijäämä siirretään kassan tasoitusrahastoon, joka kassoilla pitää olla. Ylintä päätösvaltaa kassoissa käyttää kassan kokous, joka on jäsenten kokous tai milloin säännöissä niin määrätään edustajiston kokous. Työttömyyskassan hallitus huolehtii kassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa kassaa. Lisäksi hallitus valitsee kassan vastuunalaisen toimihenkilön.
Työttömyyskassan toimintaa määrittää työttömyyskassalaki. Finanssivalvonta valvoo kassojen toimintaa. Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelma ohjaa työttömyyskassojen toiminnan järjestämistä, hallintoa, sisäistä valvontaa, riskienhallintaa, sisäistä tarkastusta, rahoitusta ja vakavaraisuutta sekä kirjapitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevia kysymyksiä. Työttömyyskassan on noudatettava hallintolaista tulevia yleisiä hallinnon periaatteita.
Työttömyyskassan tehtävänä on ansioturvan järjestäminen jäsenilleen. Tähän tehtävään liittyy monenlaista vastuuta. Esimerkiksi jäsenmaksut on määrättävä siten, että pystymme hoitamaan meille kuuluvat velvollisuudet. Tähän liittyy vastuu hoitaa kassan rahankäyttöä siten, että jäsenmaksu pysyy kohtuullisena. Työttömyyskassoilla on myös vastuu huolehtia siitä, että jäsenet voivat päästä selvyyteen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tämä koskee päätöksen antamista sekä yleisemmin neuvontaa, tiedottamista ja jäseneksi liittymistä. Työttömyyskassa antaa etuuden hakijalle aina päätöksen etuuden saamisesta tai sen epäämisestä. Kun kassa antaa päätöksiä, sen pitää huolehtia siitä, että tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein. Päätös perustuu aina lainsäädäntöön. Keskeisin sovellettava lainsäädäntö koostuu seuraavista laeista, asetuksista ja määräyksistä:
Työttömyyskassalaki (603/1984) , Työttömyysturvalaki (1290/2002) , Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta (30.12.2021/1330) , Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (30.12.2002/1344) , Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta (1332/2002) , Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930 ), Vuorotteluvapaalaki (1305/2002) , Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) , Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004), Tietosuojalaki (5.12.2018/1050) , Yleinen tietosuoja-asetus ((EU) 2016/679) , Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010),
Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) , Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) , Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) , Vahingonkorvauslaki (412/1974) , Laki velan vanhentumisesta (728/2003), Hallintolaki (434/2003) ,
Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019), Arkistolaki (831/1994), Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998) ja
Finanssivalvonnan Työttömyyskassaa koskevat määräykset ja ohjeet 3/2021.
Työttömyyskassat ovat keskinäisen vastuun perusteella toimivia yhteisöjä, joiden tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan sekä muiden työttömyyskassojen toimialaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä hetkellä työttömyyskassojen maksamat etuudet ovat ansiopäiväraha, vuorottelukorvaus, liikkuvuusavustus ja muutosturvaraha.
Työttömyyskassat eivät harjoita liiketoimintaa, vaan hoitavat julkista tehtävää, joka on niille lainsäädännössä osoitettu. Kassa ei jaa voittoa, vaan mahdollinen ylijäämä siirretään kassan tasoitusrahastoon, joka kassoilla pitää olla. Ylintä päätösvaltaa kassoissa käyttää kassan kokous, joka on jäsenten kokous tai milloin säännöissä niin määrätään edustajiston kokous. Työttömyyskassan hallitus huolehtii kassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa kassaa. Lisäksi hallitus valitsee kassan vastuunalaisen toimihenkilön.
Työttömyyskassan toimintaa määrittää työttömyyskassalaki. Finanssivalvonta valvoo kassojen toimintaa. Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelma ohjaa työttömyyskassojen toiminnan järjestämistä, hallintoa, sisäistä valvontaa, riskienhallintaa, sisäistä tarkastusta, rahoitusta ja vakavaraisuutta sekä kirjapitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevia kysymyksiä. Työttömyyskassan on noudatettava hallintolaista tulevia yleisiä hallinnon periaatteita.
Työttömyyskassan tehtävänä on ansioturvan järjestäminen jäsenilleen. Tähän tehtävään liittyy monenlaista vastuuta. Esimerkiksi jäsenmaksut on määrättävä siten, että pystymme hoitamaan meille kuuluvat velvollisuudet. Tähän liittyy vastuu hoitaa kassan rahankäyttöä siten, että jäsenmaksu pysyy kohtuullisena. Työttömyyskassoilla on myös vastuu huolehtia siitä, että jäsenet voivat päästä selvyyteen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tämä koskee päätöksen antamista sekä yleisemmin neuvontaa, tiedottamista ja jäseneksi liittymistä. Työttömyyskassa antaa etuuden hakijalle aina päätöksen etuuden saamisesta tai sen epäämisestä. Kun kassa antaa päätöksiä, sen pitää huolehtia siitä, että tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein. Päätös perustuu aina lainsäädäntöön. Keskeisin sovellettava lainsäädäntö koostuu seuraavista laeista, asetuksista ja määräyksistä:
Työttömyyskassalaki (603/1984) , Työttömyysturvalaki (1290/2002) , Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta (30.12.2021/1330) , Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (30.12.2002/1344) , Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta (1332/2002) , Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930 ), Vuorotteluvapaalaki (1305/2002) , Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) , Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004), Tietosuojalaki (5.12.2018/1050) , Yleinen tietosuoja-asetus ((EU) 2016/679) , Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010),
Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) , Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) , Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) , Vahingonkorvauslaki (412/1974) , Laki velan vanhentumisesta (728/2003), Hallintolaki (434/2003) ,
Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019), Arkistolaki (831/1994), Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998) ja
Finanssivalvonnan Työttömyyskassaa koskevat määräykset ja ohjeet 3/2021.
Työttömyyskassat ovat keskinäisen vastuun perusteella toimivia yhteisöjä, joiden tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan sekä muiden työttömyyskassojen toimialaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä hetkellä työttömyyskassojen maksamat etuudet ovat ansiopäiväraha, vuorottelukorvaus, liikkuvuusavustus ja muutosturvaraha.
Työttömyyskassat ovat keskinäisen vastuun perusteella toimivia yhteisöjä, joiden tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan sekä muiden työttömyyskassojen toimialaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä hetkellä työttömyyskassojen maksamat etuudet ovat ansiopäiväraha, vuorottelukorvaus, liikkuvuusavustus ja muutosturvaraha.
Työttömyyskassat eivät harjoita liiketoimintaa, vaan hoitavat julkista tehtävää, joka on niille lainsäädännössä osoitettu. Kassa ei jaa voittoa, vaan mahdollinen ylijäämä siirretään kassan tasoitusrahastoon, joka kassoilla pitää olla. Ylintä päätösvaltaa kassoissa käyttää kassan kokous, joka on jäsenten kokous tai milloin säännöissä niin määrätään edustajiston kokous. Työttömyyskassan hallitus huolehtii kassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa kassaa. Lisäksi hallitus valitsee kassan vastuunalaisen toimihenkilön.
Työttömyyskassat eivät harjoita liiketoimintaa, vaan hoitavat julkista tehtävää, joka on niille lainsäädännössä osoitettu. Kassa ei jaa voittoa, vaan mahdollinen ylijäämä siirretään kassan tasoitusrahastoon, joka kassoilla pitää olla. Ylintä päätösvaltaa kassoissa käyttää kassan kokous, joka on jäsenten kokous tai milloin säännöissä niin määrätään edustajiston kokous. Työttömyyskassan hallitus huolehtii kassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa kassaa. Lisäksi hallitus valitsee kassan vastuunalaisen toimihenkilön.
Työttömyyskassan toimintaa määrittää työttömyyskassalaki. Finanssivalvonta valvoo kassojen toimintaa. Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelma ohjaa työttömyyskassojen toiminnan järjestämistä, hallintoa, sisäistä valvontaa, riskienhallintaa, sisäistä tarkastusta, rahoitusta ja vakavaraisuutta sekä kirjapitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevia kysymyksiä. Työttömyyskassan on noudatettava hallintolaista tulevia yleisiä hallinnon periaatteita.
Työttömyyskassan toimintaa määrittää työttömyyskassalaki. Finanssivalvonta valvoo kassojen toimintaa. Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelma ohjaa työttömyyskassojen toiminnan järjestämistä, hallintoa, sisäistä valvontaa, riskienhallintaa, sisäistä tarkastusta, rahoitusta ja vakavaraisuutta sekä kirjapitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevia kysymyksiä. Työttömyyskassan on noudatettava hallintolaista tulevia yleisiä hallinnon periaatteita.
Työttömyyskassan tehtävänä on ansioturvan järjestäminen jäsenilleen. Tähän tehtävään liittyy monenlaista vastuuta. Esimerkiksi jäsenmaksut on määrättävä siten, että pystymme hoitamaan meille kuuluvat velvollisuudet. Tähän liittyy vastuu hoitaa kassan rahankäyttöä siten, että jäsenmaksu pysyy kohtuullisena. Työttömyyskassoilla on myös vastuu huolehtia siitä, että jäsenet voivat päästä selvyyteen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tämä koskee päätöksen antamista sekä yleisemmin neuvontaa, tiedottamista ja jäseneksi liittymistä. Työttömyyskassa antaa etuuden hakijalle aina päätöksen etuuden saamisesta tai sen epäämisestä. Kun kassa antaa päätöksiä, sen pitää huolehtia siitä, että tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein. Päätös perustuu aina lainsäädäntöön. Keskeisin sovellettava lainsäädäntö koostuu seuraavista laeista, asetuksista ja määräyksistä:
Työttömyyskassan tehtävänä on ansioturvan järjestäminen jäsenilleen. Tähän tehtävään liittyy monenlaista vastuuta. Esimerkiksi jäsenmaksut on määrättävä siten, että pystymme hoitamaan meille kuuluvat velvollisuudet. Tähän liittyy vastuu hoitaa kassan rahankäyttöä siten, että jäsenmaksu pysyy kohtuullisena. Työttömyyskassoilla on myös vastuu huolehtia siitä, että jäsenet voivat päästä selvyyteen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tämä koskee päätöksen antamista sekä yleisemmin neuvontaa, tiedottamista ja jäseneksi liittymistä. Työttömyyskassa antaa etuuden hakijalle aina päätöksen etuuden saamisesta tai sen epäämisestä. Kun kassa antaa päätöksiä, sen pitää huolehtia siitä, että tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein. Päätös perustuu aina lainsäädäntöön. Keskeisin sovellettava lainsäädäntö koostuu seuraavista laeista, asetuksista ja määräyksistä:
Työttömyyskassalaki (603/1984) , Työttömyysturvalaki (1290/2002) , Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta (30.12.2021/1330) , Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (30.12.2002/1344) , Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta (1332/2002) , Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930 ), Vuorotteluvapaalaki (1305/2002) , Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) , Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004), Tietosuojalaki (5.12.2018/1050) , Yleinen tietosuoja-asetus ((EU) 2016/679) , Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010),
Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) , Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) , Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) , Vahingonkorvauslaki (412/1974) , Laki velan vanhentumisesta (728/2003), Hallintolaki (434/2003) ,
Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019), Arkistolaki (831/1994), Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998) ja
Finanssivalvonnan Työttömyyskassaa koskevat määräykset ja ohjeet 3/2021.
Työttömyyskassat hoitavat Suomessa ansioturvan maksamisen työttömille jäsenilleen. Työttömyyskassoihin kuuluu noin kaksi miljoonaa jäsentä. Ansiopäivärahaa maksettiin vuonna 2022 noin 28 miljoonaa päivää ja 1,8 miljardia euroa. Suurien volyymien hoitaminen vaatii käsittelyjärjestelmältä toimintavarmuutta, luotettavuutta ja tehokkuutta, jotta pystymme hoitamaan työttömien toimeentulon turvan joutuisasti ja asiakasystävällisesti. Kolme suurinta työttömyyskassaa, Avoin työttömyyskassa A-kassa, Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO ja YTK Työttömyyskassa, haluavat varmistaa, että ansioturvan järjestäminen hoidetaan tulevaisuudessakin joutuisasti ja asiakasystävällisesti. Näissä kolmessa kassassa on yhteensä noin miljoona palkansaajaa. Työttömyyskassat ovat perustaneet yhteisen inhouse-yhtiön, Kallio Software Oy:n, jonka tehtävänä on ensi vaiheessa kilpailuttaa ja rakennuttaa uusi tehokas etuuskäsittelyjärjestelmä sekä sen jälkeen ylläpitää ja kehittää tätä järjestelmää. Perustajat omistavat yhdessä yhtiön ja yhtiö tuottaa palveluita vain omistajilleen. Yhtiöön voivat liittyä myöhemmin rakentamisvaiheen jälkeen osakkaiksi ja asiakkaiksi muutkin työttömyyskassat.
Työttömyyskassat hoitavat Suomessa ansioturvan maksamisen työttömille jäsenilleen. Työttömyyskassoihin kuuluu noin kaksi miljoonaa jäsentä. Ansiopäivärahaa maksettiin vuonna 2022 noin 28 miljoonaa päivää ja 1,8 miljardia euroa. Suurien volyymien hoitaminen vaatii käsittelyjärjestelmältä toimintavarmuutta, luotettavuutta ja tehokkuutta, jotta pystymme hoitamaan työttömien toimeentulon turvan joutuisasti ja asiakasystävällisesti. Kolme suurinta työttömyyskassaa, Avoin työttömyyskassa A-kassa, Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO ja YTK Työttömyyskassa, haluavat varmistaa, että ansioturvan järjestäminen hoidetaan tulevaisuudessakin joutuisasti ja asiakasystävällisesti. Näissä kolmessa kassassa on yhteensä noin miljoona palkansaajaa. Työttömyyskassat ovat perustaneet yhteisen inhouse-yhtiön, Kallio Software Oy:n, jonka tehtävänä on ensi vaiheessa kilpailuttaa ja rakennuttaa uusi tehokas etuuskäsittelyjärjestelmä sekä sen jälkeen ylläpitää ja kehittää tätä järjestelmää. Perustajat omistavat yhdessä yhtiön ja yhtiö tuottaa palveluita vain omistajilleen. Yhtiöön voivat liittyä myöhemmin rakentamisvaiheen jälkeen osakkaiksi ja asiakkaiksi muutkin työttömyyskassat.
Yhtiön laajuuteen ja vastuulle, voi myöhemmin kuulua muitakin järjestelmiä ja palveluja kuin vain jäljempänä kuvattu Etuuskäsittelyjärjestelmä.
Hankinnan toteuttaa Kallio Software Oy (jäljempänä vain "Hankintayksikkö" tai "Tilaaja"). Hankintayksikkö on hankintalain 15 §:ssä tarkoitettu sidosyksikkö, jonka omistajia ovat YTK Työttömyyskassa, Avoin työttömyyskassa A-kassa ja Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO. Yhtiö on perustettu ja ilmoitettu kaupparekisteriin 19.6.2023.
Hankinnan toteuttaa Kallio Software Oy (jäljempänä vain "Hankintayksikkö" tai "Tilaaja"). Hankintayksikkö on hankintalain 15 §:ssä tarkoitettu sidosyksikkö, jonka omistajia ovat YTK Työttömyyskassa, Avoin työttömyyskassa A-kassa ja Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO. Yhtiö on perustettu ja ilmoitettu kaupparekisteriin 19.6.2023.
Hankintayksikkö kilpailuttaa ja rakennuttaa etuuskäsittelyjärjestelmän, sekä siihen liittyvän ylläpidon ja kehittämisen. Sopimuskausi kattaa rakentamisvaiheen lisäksi kaksi ylläpitovuotta.
Hankintayksikön omistajina olevat työttömyyskassat edustavat yhdessä noin 50 % niistä palkansaajista, jotka ovat työttömyyskassojen jäseniä. Näiden kassojen yhteinen jäsenmäärä on noin 920 000 henkilöä ja jäsenmäärä voi kasvaa mahdollisten fuusioiden myötä. Kassat vastaanottavat kuukaudessa keskimäärin 82 000 ansiopäivärahahakemusta, joista noin 7 100 on ensihakemuksia ja 75 000 jatkohakemuksia. Hakemusten määrät eivät pysy tasaisina kuukaudesta toiseen. Soviteltua päivärahaa saaneiden osuus hakemuksista on noin 30-35 %. Muita etuuksia (vuorottelukorvaus, liikkuvuusavustus ja muutosturvaraha) koskevia hakemuksia vastaanotetaan kuukausitasolla yhteensä muutamia satoja. Lainsäädäntömuutoksista johtuen maksettavien etuuslajien määrä saattaa muuttua.
Hankintayksikön omistajina olevat työttömyyskassat edustavat yhdessä noin 50 % niistä palkansaajista, jotka ovat työttömyyskassojen jäseniä. Näiden kassojen yhteinen jäsenmäärä on noin 920 000 henkilöä ja jäsenmäärä voi kasvaa mahdollisten fuusioiden myötä. Kassat vastaanottavat kuukaudessa keskimäärin 82 000 ansiopäivärahahakemusta, joista noin 7 100 on ensihakemuksia ja 75 000 jatkohakemuksia. Hakemusten määrät eivät pysy tasaisina kuukaudesta toiseen. Soviteltua päivärahaa saaneiden osuus hakemuksista on noin 30-35 %. Muita etuuksia (vuorottelukorvaus, liikkuvuusavustus ja muutosturvaraha) koskevia hakemuksia vastaanotetaan kuukausitasolla yhteensä muutamia satoja. Lainsäädäntömuutoksista johtuen maksettavien etuuslajien määrä saattaa muuttua.
Hankinnan laajuudessa voi tapahtua muutoksia sopimuskauden aikana. Hankintayksikön asiakkaiksi ja omistajiksi voivat tulla ylläpitovaiheessa edellä mainittujen kassojen lisäksi muut Suomessa tällä hetkellä toimivat (13 kpl) tai myöhemmin perustettavat työttömyyskassat. Muut työttömyyskassat ovat:
Hankinnan laajuudessa voi tapahtua muutoksia sopimuskauden aikana. Hankintayksikön asiakkaiksi ja omistajiksi voivat tulla ylläpitovaiheessa edellä mainittujen kassojen lisäksi muut Suomessa tällä hetkellä toimivat (13 kpl) tai myöhemmin perustettavat työttömyyskassat. Muut työttömyyskassat ovat:
- Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko
- Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa
- Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa JHL
- Lakimiesten ja Lääkärien työttömyyskassa LL-kassa
- Opetus ja tiede -työttömyyskassa
- Palvelualojen työttömyyskassa
- Paperityöväen työttömyyskassa
- Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa
- Super työttömyyskassa
- Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa
- Työttömyyskassa Aaria
- Työttömyyskassa Pro
- Yrittäjien työttömyyskassa
Sopimuksen laajuudessa voi tapahtua muutoksia vastaavasti, mikäli sidosyksikön omistuksessa tapahtuu muutoksia.
Hankinnan kohde on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 Hankekuvaus.
Kilpailutuksen perusteella valitaan yksi toimittaja.
Uudistusten kuvaus:
Sopimuksen allekirjoitus on arviolta vuoden 2024 alussa
Toteuttamisvaihe on arviolta 24-48 kk (tarkennetaan neuvotteluiden kuluessa)
Ylläpitovaihe arviolta 24 kk
Mahdolliset optiosopimusvuodet 12 kk + 12 kk (tarkennetaan neuvotteluiden kuluessa)
Suorituspaikka
Pääkohde tai suorituspaikka: Yhtiön toimipaikka on Helsinki
Oikeudelliset, taloudelliset, rahoitukselliset ja tekniset tiedot Osallistumisehdot
Kelpoisuus harjoittaa ammattitoimintaa: Valintaperusteet hankintaa koskevissa asiakirjoissa määritetyn mukaisesti
Kaikki halukkaat ja soveltuvuusvaatimukset täyttävät ehdokkaat voivat jättää tämän osallistumispyynnön perusteella osallistumishakemuksen. Huomioiden hankinnan luonteen sekä sen kilpailutuksen
hallittavuuden, valitaan ehdokkaita neuvotteluvaiheeseen rajoitettu määrä. Neuvotteluihin valitaan osallistumishakemuksen jättäneitä ehdokkaita neljä (4).
Mikäli soveltuvia ehdokkaita on enemmän kuin neljä, hankintayksikkö valitsee neljä (4) parasta kohdassa Hankinnan kohteen kriteerissä ilmoitettujen pisteytettävien kriteerien perusteella.
Valituille soveltuvuusvaatimukset täyttäneille ehdokkaille lähetetään neuvottelukutsu.
Jos soveltuvia ehdokkaita on vähemmän kuin neljä (4), hankintayksikkö voi jatkaa menettelyä hyväksymällä kaikki soveltuvuusvaatimukset täyttävät ehdokkaat neuvotteluihin.
Tarjousten vastaanottoaika: 16:00
Kielet, joilla tarjoukset tai osallistumishakemukset voidaan jättää: suomi 🗣️
Tarjouksen voimassaoloaika: 6 kuukautta