Koronaviruspandemia ja sen hoito aiheuttivat yrityksille likviditeettiongelmia nopeasti. Koronavirus levisi globaalisti ja nopeasti keväällä 2020. Suomen hallitus päätti ottaa valmiuslain käyttöön 16.3.2020. Hallitus päätti useista tukitoimenpiteistä maalis-toukokuussa 2020. Pääsääntöisesti tukitoimenpiteet olivat voimassa tietyn määräajan vuosina 2020-2021. Korona-avustuksia myönnettiin yrityksille vuosina 2020-2022 yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Niihin lukeutuvat muun muassa euromääriltään suurimmat Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämät avustusmuotoiset häiriötuet, ravintola-alan tuet ja kustannustukikierrokset. Lisäksi yritysten selviytymistä edistettiin vastikkeellisilla tuki-instrumenteilla, kuten Finnveran myöntämillä juniorilainoilla sekä takauksilla ja lainoilla vaikeuksissa oleville yrityksille sekä Business Finlandin TKI-häiriölainalla. Suomen koronatukitoimien vaikutuksia, kohdentumista ja vaikuttavuutta on syytä arvioida perusteellisesti, jotta voidaan oppia tulevia kriisejä varten. Koronatukien arvioinnin tarkoitus on selvittää tukiohjelman onnistumista tavoitteisiin peilattuna mutta myös kansantaloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia pitkän aikavälin tuottavuuteen. Lisäksi selvitetään tukiohjelmien vaikutukset markkinoihin ja kilpailuun. Arvioinnissa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota tuensaajaan kohdistuneeseen kannustavaan vaikutukseen eli tulisi selvittää tuen vaikutus yrityksen käyttäytymiseen ja tuen merkittävyyteen yrityskohtaista aineistoa hyödyntämällä. Lisäksi tulee tutkia tuen kohdentumiseen liittyen ylivalumiseen ja tuottavuuteen. Lisäksi tutkimuksen tulee sisältää kansainvälinen kirjallisuuskatsaus eri maiden koronatukien vaikuttavuustutkimuksista. Tilattava tutkimus on viimeinen eli neljäs osa työ- ja elinkeinoministeriön koronatukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmaa 2020-2023. Tarkastus- ja arviointikokonaisuuden tavoitteena on eri vaiheissa tuottaa tietoa koronapandemian takia myönnetyn rahoituksen oikeellisuudesta, kohdentumisesta ja välittömistä vaikutuksista, tukipolitiikan tarkoituksenmukaisuudesta ja lopullisesta rahoitusinstrumenttien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Aikaisemmin on toteutettu suunnitelman mukaisesti koronatukien lyhyen aikavälin vaikutusten arviointi, varojen käytön oikeellisuuden tarkastus ja koronapandemian tukipolitiikan arviointi. Koronapandemian tukipolitiikan arviointi sisälsi myös kustannustuen ensimmäisen hakukierroksen vaikuttavuusarvioinnin. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut erillisen simulaatiotutkimuksen USA:n, Norjan ja Suomen kustannustuesta. Business Finlandin häiriötuista on myös tehty tutkimus. Suomen Teollisuussijoitus on tuottanut tietoa koronan vaikutuksista mm. kasvuyrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut muistion koronatukien opeista 13.9.2022 (liite), jota täydennetään saadulla tutkimustiedolla. Viimeinen osa tarkastus- ja arviointisuunnitelmasta eli koronatukien pitkän aikavälin vaikuttavuuden arviointi on tämän hankinnan kohteena. Yritystukien vaikuttavuusarviointia koskee tietyiltä osin lakivelvoite. Hankinnan tarkempi kuvaus on tarjouspyynnön liitteessä 1 Koronatukien vaikuttavuus Hankinnan kuvaus
Määräaika
Tarjousten vastaanottamisen määräaika oli 2022-11-30.
Hankinta julkaistiin 2022-10-21.
Toimittajat
Seuraavat toimittajat mainitaan hankintapäätöksissä tai muissa hankinta-asiakirjoissa:
hankintailmoitus (2022-10-21) Kohde Hankinnan laajuus
Otsikko: Julkishallinnon palvelut, maanpuolustus ja sosiaaliturvapalvelut
Viitenumero: 418591
Lyhyt kuvaus:
Koronaviruspandemia ja sen hoito aiheuttivat yrityksille likviditeettiongelmia nopeasti. Koronavirus levisi globaalisti ja nopeasti keväällä 2020. Suomen hallitus päätti ottaa valmiuslain käyttöön 16.3.2020. Hallitus päätti useista tukitoimenpiteistä maalis-toukokuussa 2020. Pääsääntöisesti tukitoimenpiteet olivat voimassa tietyn määräajan vuosina 2020-2021. Korona-avustuksia myönnettiin yrityksille vuosina 2020-2022 yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Niihin lukeutuvat muun muassa euromääriltään suurimmat Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämät avustusmuotoiset häiriötuet, ravintola-alan tuet ja kustannustukikierrokset. Lisäksi yritysten selviytymistä edistettiin vastikkeellisilla tuki-instrumenteilla, kuten Finnveran myöntämillä juniorilainoilla sekä takauksilla ja lainoilla vaikeuksissa oleville yrityksille sekä Business Finlandin TKI-häiriölainalla.
Suomen koronatukitoimien vaikutuksia, kohdentumista ja vaikuttavuutta on syytä arvioida perusteellisesti, jotta voidaan oppia tulevia kriisejä varten. Koronatukien arvioinnin tarkoitus on selvittää tukiohjelman onnistumista tavoitteisiin peilattuna mutta myös kansantaloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia pitkän aikavälin tuottavuuteen. Lisäksi selvitetään tukiohjelmien vaikutukset markkinoihin ja kilpailuun. Arvioinnissa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota tuensaajaan kohdistuneeseen kannustavaan vaikutukseen eli tulisi selvittää tuen vaikutus yrityksen käyttäytymiseen ja tuen merkittävyyteen yrityskohtaista aineistoa hyödyntämällä. Lisäksi tulee tutkia tuen kohdentumiseen liittyen ylivalumiseen ja tuottavuuteen. Lisäksi tutkimuksen tulee sisältää kansainvälinen kirjallisuuskatsaus eri maiden koronatukien vaikuttavuustutkimuksista.
Tilattava tutkimus on viimeinen eli neljäs osa työ- ja elinkeinoministeriön koronatukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmaa 2020-2023. Tarkastus- ja arviointikokonaisuuden tavoitteena on eri vaiheissa tuottaa tietoa koronapandemian takia myönnetyn rahoituksen oikeellisuudesta, kohdentumisesta ja välittömistä vaikutuksista, tukipolitiikan tarkoituksenmukaisuudesta ja lopullisesta rahoitusinstrumenttien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Aikaisemmin on toteutettu suunnitelman mukaisesti koronatukien lyhyen aikavälin vaikutusten arviointi, varojen käytön oikeellisuuden tarkastus ja koronapandemian tukipolitiikan arviointi. Koronapandemian tukipolitiikan arviointi sisälsi myös kustannustuen ensimmäisen hakukierroksen vaikuttavuusarvioinnin. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut erillisen simulaatiotutkimuksen USA:n, Norjan ja Suomen kustannustuesta. Business Finlandin häiriötuista on myös tehty tutkimus. Suomen Teollisuussijoitus on tuottanut tietoa koronan vaikutuksista mm. kasvuyrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut muistion koronatukien opeista 13.9.2022 (liite), jota täydennetään saadulla tutkimustiedolla. Viimeinen osa tarkastus- ja arviointisuunnitelmasta eli koronatukien pitkän aikavälin vaikuttavuuden arviointi on tämän hankinnan kohteena. Yritystukien vaikuttavuusarviointia koskee tietyiltä osin lakivelvoite.
Hankinnan tarkempi kuvaus on tarjouspyynnön liitteessä 1 Koronatukien vaikuttavuus Hankinnan kuvaus
Koronaviruspandemia ja sen hoito aiheuttivat yrityksille likviditeettiongelmia nopeasti. Koronavirus levisi globaalisti ja nopeasti keväällä 2020. Suomen hallitus päätti ottaa valmiuslain käyttöön 16.3.2020. Hallitus päätti useista tukitoimenpiteistä maalis-toukokuussa 2020. Pääsääntöisesti tukitoimenpiteet olivat voimassa tietyn määräajan vuosina 2020-2021. Korona-avustuksia myönnettiin yrityksille vuosina 2020-2022 yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Niihin lukeutuvat muun muassa euromääriltään suurimmat Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämät avustusmuotoiset häiriötuet, ravintola-alan tuet ja kustannustukikierrokset. Lisäksi yritysten selviytymistä edistettiin vastikkeellisilla tuki-instrumenteilla, kuten Finnveran myöntämillä juniorilainoilla sekä takauksilla ja lainoilla vaikeuksissa oleville yrityksille sekä Business Finlandin TKI-häiriölainalla.
Suomen koronatukitoimien vaikutuksia, kohdentumista ja vaikuttavuutta on syytä arvioida perusteellisesti, jotta voidaan oppia tulevia kriisejä varten. Koronatukien arvioinnin tarkoitus on selvittää tukiohjelman onnistumista tavoitteisiin peilattuna mutta myös kansantaloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia pitkän aikavälin tuottavuuteen. Lisäksi selvitetään tukiohjelmien vaikutukset markkinoihin ja kilpailuun. Arvioinnissa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota tuensaajaan kohdistuneeseen kannustavaan vaikutukseen eli tulisi selvittää tuen vaikutus yrityksen käyttäytymiseen ja tuen merkittävyyteen yrityskohtaista aineistoa hyödyntämällä. Lisäksi tulee tutkia tuen kohdentumiseen liittyen ylivalumiseen ja tuottavuuteen. Lisäksi tutkimuksen tulee sisältää kansainvälinen kirjallisuuskatsaus eri maiden koronatukien vaikuttavuustutkimuksista.
Tilattava tutkimus on viimeinen eli neljäs osa työ- ja elinkeinoministeriön koronatukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmaa 2020-2023. Tarkastus- ja arviointikokonaisuuden tavoitteena on eri vaiheissa tuottaa tietoa koronapandemian takia myönnetyn rahoituksen oikeellisuudesta, kohdentumisesta ja välittömistä vaikutuksista, tukipolitiikan tarkoituksenmukaisuudesta ja lopullisesta rahoitusinstrumenttien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Aikaisemmin on toteutettu suunnitelman mukaisesti koronatukien lyhyen aikavälin vaikutusten arviointi, varojen käytön oikeellisuuden tarkastus ja koronapandemian tukipolitiikan arviointi. Koronapandemian tukipolitiikan arviointi sisälsi myös kustannustuen ensimmäisen hakukierroksen vaikuttavuusarvioinnin. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut erillisen simulaatiotutkimuksen USA:n, Norjan ja Suomen kustannustuesta. Business Finlandin häiriötuista on myös tehty tutkimus. Suomen Teollisuussijoitus on tuottanut tietoa koronan vaikutuksista mm. kasvuyrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut muistion koronatukien opeista 13.9.2022 (liite), jota täydennetään saadulla tutkimustiedolla. Viimeinen osa tarkastus- ja arviointisuunnitelmasta eli koronatukien pitkän aikavälin vaikuttavuuden arviointi on tämän hankinnan kohteena. Yritystukien vaikuttavuusarviointia koskee tietyiltä osin lakivelvoite.
Hankinnan tarkempi kuvaus on tarjouspyynnön liitteessä 1 Koronatukien vaikuttavuus Hankinnan kuvaus
Menettely
Menettelyn tyyppi: Avoin menettely
Tarjouksen tyyppi: Tarjous koskee kaikkia eriä
Myöntämisperusteet
Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous
Hankkeen lopullisen raportin suomenkielisen käsikirjoituksen tulee olla valmiina 30.9.2024. Hankkeen toteuttaja esittelee työn etenemistä työ- ja elinkeinoministeriölle myöhemmin päätettävinä ajankohtina. Arviointityön etenemistä seuraamaan asetetaan ministeriön nimittämistä jäsenistä koostuva ohjausryhmä. Toimittaja pöytäkirjaa hankkeen seurantakokouksissa sovitut ja päätetyt asiat.
Hankkeen lopullisen raportin suomenkielisen käsikirjoituksen tulee olla valmiina 30.9.2024. Hankkeen toteuttaja esittelee työn etenemistä työ- ja elinkeinoministeriölle myöhemmin päätettävinä ajankohtina. Arviointityön etenemistä seuraamaan asetetaan ministeriön nimittämistä jäsenistä koostuva ohjausryhmä. Toimittaja pöytäkirjaa hankkeen seurantakokouksissa sovitut ja päätetyt asiat.
Kohde Hankinnan laajuus
Lyhyt kuvaus:
Koronaviruspandemia ja sen hoito aiheuttivat yrityksille likviditeettiongelmia nopeasti. Koronavirus levisi globaalisti ja nopeasti keväällä 2020. Suomen hallitus päätti ottaa valmiuslain käyttöön 16.3.2020. Hallitus päätti useista tukitoimenpiteistä maalis-toukokuussa 2020. Pääsääntöisesti tukitoimenpiteet olivat voimassa tietyn määräajan vuosina 2020-2021. Korona-avustuksia myönnettiin yrityksille vuosina 2020-2022 yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Niihin lukeutuvat muun muassa euromääriltään suurimmat Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämät avustusmuotoiset häiriötuet, ravintola-alan tuet ja kustannustukikierrokset. Lisäksi yritysten selviytymistä edistettiin vastikkeellisilla tuki-instrumenteilla, kuten Finnveran myöntämillä juniorilainoilla sekä takauksilla ja lainoilla vaikeuksissa oleville yrityksille sekä Business Finlandin TKI-häiriölainalla.
Koronaviruspandemia ja sen hoito aiheuttivat yrityksille likviditeettiongelmia nopeasti. Koronavirus levisi globaalisti ja nopeasti keväällä 2020. Suomen hallitus päätti ottaa valmiuslain käyttöön 16.3.2020. Hallitus päätti useista tukitoimenpiteistä maalis-toukokuussa 2020. Pääsääntöisesti tukitoimenpiteet olivat voimassa tietyn määräajan vuosina 2020-2021. Korona-avustuksia myönnettiin yrityksille vuosina 2020-2022 yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Niihin lukeutuvat muun muassa euromääriltään suurimmat Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämät avustusmuotoiset häiriötuet, ravintola-alan tuet ja kustannustukikierrokset. Lisäksi yritysten selviytymistä edistettiin vastikkeellisilla tuki-instrumenteilla, kuten Finnveran myöntämillä juniorilainoilla sekä takauksilla ja lainoilla vaikeuksissa oleville yrityksille sekä Business Finlandin TKI-häiriölainalla.
Suomen koronatukitoimien vaikutuksia, kohdentumista ja vaikuttavuutta on syytä arvioida perusteellisesti, jotta voidaan oppia tulevia kriisejä varten. Koronatukien arvioinnin tarkoitus on selvittää tukiohjelman onnistumista tavoitteisiin peilattuna mutta myös kansantaloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia pitkän aikavälin tuottavuuteen. Lisäksi selvitetään tukiohjelmien vaikutukset markkinoihin ja kilpailuun. Arvioinnissa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota tuensaajaan kohdistuneeseen kannustavaan vaikutukseen eli tulisi selvittää tuen vaikutus yrityksen käyttäytymiseen ja tuen merkittävyyteen yrityskohtaista aineistoa hyödyntämällä. Lisäksi tulee tutkia tuen kohdentumiseen liittyen ylivalumiseen ja tuottavuuteen. Lisäksi tutkimuksen tulee sisältää kansainvälinen kirjallisuuskatsaus eri maiden koronatukien vaikuttavuustutkimuksista.
Suomen koronatukitoimien vaikutuksia, kohdentumista ja vaikuttavuutta on syytä arvioida perusteellisesti, jotta voidaan oppia tulevia kriisejä varten. Koronatukien arvioinnin tarkoitus on selvittää tukiohjelman onnistumista tavoitteisiin peilattuna mutta myös kansantaloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia pitkän aikavälin tuottavuuteen. Lisäksi selvitetään tukiohjelmien vaikutukset markkinoihin ja kilpailuun. Arvioinnissa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota tuensaajaan kohdistuneeseen kannustavaan vaikutukseen eli tulisi selvittää tuen vaikutus yrityksen käyttäytymiseen ja tuen merkittävyyteen yrityskohtaista aineistoa hyödyntämällä. Lisäksi tulee tutkia tuen kohdentumiseen liittyen ylivalumiseen ja tuottavuuteen. Lisäksi tutkimuksen tulee sisältää kansainvälinen kirjallisuuskatsaus eri maiden koronatukien vaikuttavuustutkimuksista.
Tilattava tutkimus on viimeinen eli neljäs osa työ- ja elinkeinoministeriön koronatukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmaa 2020-2023. Tarkastus- ja arviointikokonaisuuden tavoitteena on eri vaiheissa tuottaa tietoa koronapandemian takia myönnetyn rahoituksen oikeellisuudesta, kohdentumisesta ja välittömistä vaikutuksista, tukipolitiikan tarkoituksenmukaisuudesta ja lopullisesta rahoitusinstrumenttien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Aikaisemmin on toteutettu suunnitelman mukaisesti koronatukien lyhyen aikavälin vaikutusten arviointi, varojen käytön oikeellisuuden tarkastus ja koronapandemian tukipolitiikan arviointi. Koronapandemian tukipolitiikan arviointi sisälsi myös kustannustuen ensimmäisen hakukierroksen vaikuttavuusarvioinnin. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut erillisen simulaatiotutkimuksen USA:n, Norjan ja Suomen kustannustuesta. Business Finlandin häiriötuista on myös tehty tutkimus. Suomen Teollisuussijoitus on tuottanut tietoa koronan vaikutuksista mm. kasvuyrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut muistion koronatukien opeista 13.9.2022 (liite), jota täydennetään saadulla tutkimustiedolla. Viimeinen osa tarkastus- ja arviointisuunnitelmasta eli koronatukien pitkän aikavälin vaikuttavuuden arviointi on tämän hankinnan kohteena. Yritystukien vaikuttavuusarviointia koskee tietyiltä osin lakivelvoite.
Tilattava tutkimus on viimeinen eli neljäs osa työ- ja elinkeinoministeriön koronatukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmaa 2020-2023. Tarkastus- ja arviointikokonaisuuden tavoitteena on eri vaiheissa tuottaa tietoa koronapandemian takia myönnetyn rahoituksen oikeellisuudesta, kohdentumisesta ja välittömistä vaikutuksista, tukipolitiikan tarkoituksenmukaisuudesta ja lopullisesta rahoitusinstrumenttien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Aikaisemmin on toteutettu suunnitelman mukaisesti koronatukien lyhyen aikavälin vaikutusten arviointi, varojen käytön oikeellisuuden tarkastus ja koronapandemian tukipolitiikan arviointi. Koronapandemian tukipolitiikan arviointi sisälsi myös kustannustuen ensimmäisen hakukierroksen vaikuttavuusarvioinnin. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut erillisen simulaatiotutkimuksen USA:n, Norjan ja Suomen kustannustuesta. Business Finlandin häiriötuista on myös tehty tutkimus. Suomen Teollisuussijoitus on tuottanut tietoa koronan vaikutuksista mm. kasvuyrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut muistion koronatukien opeista 13.9.2022 (liite), jota täydennetään saadulla tutkimustiedolla. Viimeinen osa tarkastus- ja arviointisuunnitelmasta eli koronatukien pitkän aikavälin vaikuttavuuden arviointi on tämän hankinnan kohteena. Yritystukien vaikuttavuusarviointia koskee tietyiltä osin lakivelvoite.
Hankinnan tarkempi kuvaus on tarjouspyynnön liitteessä 1 Koronatukien vaikuttavuus Hankinnan kuvaus
Arvioitu kokonaisarvo: 250 000 EUR 💰
Lyhyt kuvaus:
Hankinta on EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Katso hankinnan tarkempi kuvaus tarjouspyynnön liitteestä Koronatukien vaikuttavuus Hankinnan kuvaus
Hankkeen toteutusaikataulu on 1.2.2023 – 30.9.2024. Hankkeen lopullisen raportin suomenkielisen käsikirjoituksen tulisi olla valmiina 30.9.2024. Hankkeen toteuttaja esittelee työn etenemistä työ- ja elinkeinoministeriölle myöhemmin päätettävinä ajankohtina. Arviointityön etenemistä seuraamaan asetetaan ministeriön nimittämistä jäsenistä koostuva ohjausryhmä. Toimittaja pöytäkirjaa hankkeen seurantakokouksissa sovitut ja päätetyt asiat.
Hankkeen toteutusaikataulu on 1.2.2023 – 30.9.2024. Hankkeen lopullisen raportin suomenkielisen käsikirjoituksen tulisi olla valmiina 30.9.2024. Hankkeen toteuttaja esittelee työn etenemistä työ- ja elinkeinoministeriölle myöhemmin päätettävinä ajankohtina. Arviointityön etenemistä seuraamaan asetetaan ministeriön nimittämistä jäsenistä koostuva ohjausryhmä. Toimittaja pöytäkirjaa hankkeen seurantakokouksissa sovitut ja päätetyt asiat.
Arvioitu arvo ilman arvonlisäveroa: 250 000 EUR 💰
Lisätietoja:
Hankkeen lopullisen raportin suomenkielisen käsikirjoituksen tulee olla valmiina 30.9.2024. Hankkeen toteuttaja esittelee työn etenemistä työ- ja elinkeinoministeriölle myöhemmin päätettävinä ajankohtina. Arviointityön etenemistä seuraamaan asetetaan ministeriön nimittämistä jäsenistä koostuva ohjausryhmä. Toimittaja pöytäkirjaa hankkeen seurantakokouksissa sovitut ja päätetyt asiat.
Hankkeen lopullisen raportin suomenkielisen käsikirjoituksen tulee olla valmiina 30.9.2024. Hankkeen toteuttaja esittelee työn etenemistä työ- ja elinkeinoministeriölle myöhemmin päätettävinä ajankohtina. Arviointityön etenemistä seuraamaan asetetaan ministeriön nimittämistä jäsenistä koostuva ohjausryhmä. Toimittaja pöytäkirjaa hankkeen seurantakokouksissa sovitut ja päätetyt asiat.
Oikeudelliset, taloudelliset, rahoitukselliset ja tekniset tiedot Sopimuksen toteuttaminen
Sopimuksen täytäntöönpanoehdot: Tilaaja valitsee yhden (1) toimittajan, jonka kanssa se tekee sopimuksen.
Menettely
Oikeusperusta: 32014L0024
Tarjousten vastaanottoaika: 16:15
Kielet, joilla tarjoukset tai osallistumishakemukset voidaan jättää: suomi 🗣️
Tarjouksen voimassaoloaika: 3 kuukautta
Tarjousten avauspäivä: 2022-12-01 📅
Tarjousten avausaika: 09:30
Paikka: Teams
Lisätietoja:
Tarjoukset ja kysymykset jätetään Cloudia järjestelmään sähköisesti. Muulla tavoin lähetettyjä tarjouksia ei lueta eikä huomioida. Työ- ja elinkeinoministeriö ei vastaa järjestelmässä mahdollisesti olevista häiriöistä. Pyydämme sellaisissa tilanteissa olemaan yhteydessä Cloudian tukeen ja varaamaan tarjouksen jättämiselle riittävästi aikaa.
Tarjoukset ja kysymykset jätetään Cloudia järjestelmään sähköisesti. Muulla tavoin lähetettyjä tarjouksia ei lueta eikä huomioida. Työ- ja elinkeinoministeriö ei vastaa järjestelmässä mahdollisesti olevista häiriöistä. Pyydämme sellaisissa tilanteissa olemaan yhteydessä Cloudian tukeen ja varaamaan tarjouksen jättämiselle riittävästi aikaa.